
S&P 500:n kymmenen suurinta on jo 40 prosenttia indeksistä – passiivinen sijoittaja tekee aktiivisen vedon
- S&P 500:n kymmenen suurimman yhtiön paino on noin 40 prosenttia, kun kymmenen vuotta sitten se oli 18 prosenttia.
- Indeksin forward P/E on noin 22, kun kehittyneiden markkinoiden EAFE-indeksi hinnoitellaan 16:een.
- VanEckin mukaan passiivinen S&P 500 -sijoitus on käytännössä aktiivinen sektoriveto teknologiaan.
- Kapea markkinan leveys näkyi myös viikolla, kun indeksi nousi teknologian laskiessa.
Indeksin sisällä asuu keskittymä
Yhdysvaltain osakemarkkinan tunnetuin hajautustyökalu ei ole enää kovin hajautettu. S&P 500 -indeksin kymmenen suurimman yhtiön yhteispaino on noussut noin 40 prosenttiin, kun kymmenen vuotta sitten se oli noin 18 prosenttia, kertoo varainhoitaja VanEck.
Paino on siis lähes kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Muutos on tapahtunut hiljaa, indeksipainojen mukana, ilman että sijoittajan on tarvinnut tehdä yhtään päätöstä – tai useimmiten edes huomata koko asiaa.
Juuri siinä on VanEckin analyytikoiden mukaan pointti: passiivinen S&P 500 -allokaatio on nykyisellään käytännössä aktiivinen sektoriveto teknologiaan – halusi sijoittaja sitä tai ei.
Hintaero on kasvanut varsin suureksi
Keskittymällä on hintalappu. S&P 500:n forward P/E -kerroin eli osakekurssin suhde ennustettuun tulokseen on noin 22, kun kehittyneitä markkinoita Yhdysvaltain ulkopuolella kuvaava MSCI EAFE -indeksi hinnoitellaan noin 16:een, VanEckin toukokuun datan perusteella.
EAFE ei tarkoita eksotiikkaa. Indeksin suurimpia nimiä ovat Nestlé, Toyota, ASML ja Novo Nordisk – suuria ja kannattavia globaaleja yhtiöitä, jotka vain sattuvat olemaan listattuina Yhdysvaltain ulkopuolella. Kymmenen suurimman paino on EAFE:ssa selvästi S&P 500:aa pienempi, joten riski jakautuu tasaisemmin yhtiöiden, sektorien ja maantieteen kesken.
Arvostusero ei tietenkään ole tae mistään. Yhdysvaltain markkina on ollut "kallis" suhteessa Eurooppaan vuosikausia ja tuottanut silti paremmin. Historiassa näin suuri kerroinero on kuitenkin ollut varteenotettava signaali tulevista suhteellisista tuotoista, VanEck huomauttaa.
VanEckin mukaan kansainvälistä hajautusta puoltaa arvostuseron lisäksi kaksi tekijää: tekoälykeskittymän salkkuihin huomaamatta synnyttämät teknologiapainot sekä Euroopan ja Aasian yhtiöiden parantuneet tulosnäkymät elvytyksen ja yritysreformien tukemana. Analyysin lähde tosin myy itse kansainvälisiä ETF:iä, joten viesti ja liiketoiminta osuvat kätevästi yksiin.
Viikko näytti, miltä kapea nousu tuntuu
Tuoreet markkinaliikkeet alleviivaavat ilmiötä. S&P 500 teki juuri parhaan viikkonsa kahteen kuukauteen, vaikka teknologiasektori laski samaan aikaan 2,7 prosenttia, yfinance-datan perusteella.
CNN:n markkinaleveyttä mittaava alaindikaattori on lukemassa 19,4 eli äärimmäisen pelon alueella. Nousu lepää harvojen osakkeiden varassa – ja sama koskee laskua, jos suunta kääntyy.
Suomalaissijoittajan kannalta kysymys ei rajoitu S&P 500 -rahastoihin. Myös suositun maailmaindeksin paino on liukunut: esimerkiksi MSCI World -indeksiä seuraavissa rahastoissa Yhdysvaltain osuus on noin 70 prosenttia, joten sama keskittymä kulkeutuu salkkuun myös "koko maailman" kautta.
Vaihtoehtojakin on, eikä niiden käyttö vaadi eksotiikkaa. Tarjolla on tasapainotettuja S&P 500 -rahastoja, joissa jokaisen yhtiön paino on sama, sekä kansainvälisiä indeksirahastoja, jotka laimentavat Yhdysvallat-painoa. Kummassakin sijoittaja luopuu osasta megayhtiöiden nousua – se on hajautuksen hinta, ei vika.
Keskittymä ei ole itsessään virhe, ja viime vuosikymmenen se on palkinnut ruhtinaallisesti. Olennaista on tietää, minkä vedon on tullut tehneeksi. Neljänkymmenen prosentin paino kymmenessä yhtiössä on veto – vaikka sen tekisi vahingossa.
Lähteet: VanEck / ETF Trends, MSCI, yfinance, CNN.










