OPECin tuotanto pomppasi 3,3 miljoonaa tynnyriä – Hormuzin arvet näkyvät silti yhä öljymarkkinassa

Pohjilta iso loikka ylöspäin

OPEC-maiden öljyntuotanto teki kesäkuussa harvinaisen ison kuukausiloikan. Järjestön 11 jäsenmaata tuottivat 19,43 miljoonaa tynnyriä päivässä eli 3,3 miljoonaa tynnyriä enemmän kuin toukokuussa, kertoo Reutersin kuukausikysely OilPrice.comin mukaan. Kuukausitason muutoksena lisäys on poikkeuksellisen suuri.

Vertailukohta selittää loikan. Toukokuun tuotanto painui kyselyhistorian pohjalukemiin, matalimmalle sitten vuoden 2000, kun Hormuzinsalmen kriisi tukki Persianlahden öljyvirrat. Varastot täyttyivät, tankkerit seisoivat ja kaivoja jouduttiin sulkemaan ympäri Persianlahtea.

Suurimmat lisäykset tulivat Kuwaitista ja Iranista. Teheran sai tuotantoaan takaisin käyntiin, kun Yhdysvallat purki satamien merisaarron viime kuussa solmitun 60 päivän sopimuksen myötä. Myös Saudi-Arabia ja Irak nostivat tuotantoaan, ja pienemmät lisäykset kirjattiin Nigeriasta ja Libyasta, jotka välttyivät Persianlahden pahimmilta häiriöiltä.

Toipuminen ei ole vielä paluu normaaliin

Otsikkoluvun alla tilanne on kuitenkin selvästi hauraampi. Tuotanto on yhä selvästi OPECin omien kiintiöiden alapuolella, ja kasvu on pääosin pakon edessä suljettujen kaivojen uudelleenkäynnistystä – ei uutta kapasiteettia.

Pullonkaula on merellä. Hormuzinsalmen tankkeriliikenne on OilPrice.comin mukaan yhä selvästi sotaa edeltävää tasoa ohuempaa, koska vakuuttajat ja varustamot suhtautuvat maailman tärkeimpään öljyväylään varoen toistuvien alushyökkäysten jäljiltä. Siksi järjestön paperilla tekemät kiintiönostot ovat valuneet todelliseen tarjontaan hitaasti.

Epävarmuutta ylläpitää myös politiikka. Iranissa alkoivat lauantaina Ali Khamenein, maan pitkäaikaisen ylimmän johtajan, kuusipäiväiset valtiolliset hautajaiset lähes neljä kuukautta tämän kuoleman jälkeen, eikä seuraaja ole juuri esiintynyt julkisuudessa, kertoo Investing.com. Hormuzin turvallisuus pysyy markkinan ykköskysymyksenä.

Aikataulukin on tiukka. Iranin tuotannon avannut järjestely on määräaikainen 60 päivän sopimus, joten sen jatkosta on päätettävä jo loppukesästä. Jos neuvottelut takkuavat, kesäkuun tuotantoloikka voi jäädä väliaikaiseksi.

Markkina hinnoittelee laskua, ei nousua

Hintareaktio on toistaiseksi viileä. WTI-laatu maksaa noin 68,8 dollaria ja Brent noin 72,1 dollaria tynnyriltä, OilPrice.comin hintadatan perusteella. OPECin oma viitekori hinnoitellaan noin 77 dollariin.

Energiaosakkeissa liike on ollut samaa luokkaa. Sektorin XLE-indeksiosuus nousi viikolla vain 0,8 prosenttia, kun S&P 500 nousi samaan aikaan 1,8 prosenttia, yfinance-datan perusteella. Analyysitalo Wolfe Research tosin nosti Chevronin suositustaan vahvistuvan kassavirran perusteella. Suomalaiselle öljyn hinta välittyy salkkua suoremmin pumpulle: Brentin suunta näkyy polttoaineiden hinnoissa viiveellä.

Johdannaismarkkina katsoo pikemminkin alaspäin. Polymarketin vedonlyöjät antavat 63,5 prosentin todennäköisyyden sille, että WTI käy heinäkuun aikana 65 dollarissa. Uudelle kaikkien aikojen huipulle syyskuun loppuun mennessä he antavat vain 2,5 prosentin mahdollisuuden. Kriisipreemio on siis käytännössä hinnoiteltu pois markkinasta.

Öljysijoittajan yhtälö on siis epätavallinen: tarjonta toipuu šokista, mutta kysyntäodotukset pehmenevät samaa tahtia. Jos Hormuzin liikenne normalisoituu ennen kysynnän piristymistä, hintapaine osoittaa alaspäin – ja juuri sitä vedonlyöjät nyt hinnoittelevat.

Seurattavia mittareita on kolme. Tankkeriliikenteen määrä salmessa kertoo todellisesta tarjonnasta enemmän kuin OPECin kiintiöpäätökset, Iranin sopimuksen jatko ratkaisee suurimman yksittäisen tuotantoerän kohtalon, ja heinäkuun hintaliikkeet voivat paljastaa, kumpi vie – toipuva tarjonta vai pehmenevä kysyntä.

Lähteet: OilPrice.com / Reuters-kysely, Polymarket, yfinance, Investing.com.