'Sähkö on uusi öljy' – tekoälyn sähkönnälkä nostaa tehon ETF:t sijoittajien tutkaan

Sijoittajien keskuudessa kiertää uusi iskulause: sähkö on uusi öljy. Investor's Business Daily nosti torstaina esiin teeman, jonka mukaan tekoälytalouden todellinen pullonkaula ei ole siru vaan sähkö. Ajatus on saanut vauhtia siitä, että tekoälyn datakeskukset kuluttavat ennennäkemättömiä määriä energiaa, ja siksi tehontuotanto on noussut sijoittajien tutkaan.

Mittakaava on huomattava. Yksittäinen suuri tekoälydatakeskus voi kuluttaa saman verran sähköä kuin pieni kaupunki. Yhdysvaltain sähkönkulutus pysyi vuosikymmeniä lähes muuttumattomana, mutta datakeskusten, tekoälyn ja sähköautojen myötä se on kääntynyt jyrkkään nousuun. Tämä hyödyttää koko sähköketjua: tuotantoyhtiöitä, sähköverkkojen infrastruktuuria, ydinvoimaa ja maakaasua. Sama muuntajapula, josta kerroimme aiemmin tällä viikolla, on osa samaa ilmiötä, jossa fyysinen sähköinfrastruktuuri ei pysy tekoälyn kysynnän perässä.

Miten teemaan pääsee kiinni

Suomalaissijoittajalle sähköteemaan pääsee käsiksi useiden pörssilistattujen rahastojen kautta. Yhdyskuntapalvelu-ETF:t, kuten Utilities Select Sector -rahasto, tarjoavat altistuksen perinteisiin sähköyhtiöihin. Älyverkkoihin ja sähköinfrastruktuuriin keskittyvät rahastot, kuten First Trustin älyverkko-ETF, sijoittavat verkkoteknologiaan ja sen rakentajiin. Ydinvoiman ja uraanin ETF:t puolestaan tarjoavat altistuksen siihen energialähteeseen, jota moni teknologiajätti on ryhtynyt suosimaan datakeskustensa vakaana perusvoimana. Nämä ovat esimerkkejä kategoriasta, eivät suosituksia.

Teeman logiikka on sijoittajalle houkutteleva, koska se on niin sanotusti hakkujen ja lapioiden strategia. Kultaryntäyksessä rikastuivat usein varmimmin ne, jotka myivät kaivajille työkaluja sen sijaan, että olisivat itse kaivaneet. Samalla tavalla tekoälybuumissa voi olla vähemmän riskialtista sijoittaa siihen infrastruktuuriin, jota kaikki tekoälyä rakentavat yhtiöt tarvitsevat, kuin yrittää arvata, mikä yksittäinen tekoälymalli voittaa. Sähkö, verkot ja jäähdytys ovat tällaista infrastruktuuria: niiden kysyntä kasvaa riippumatta siitä, mikä yhtiö lopulta hallitsee tekoälymarkkinaa.

Teeman kääntöpuoli

Teemaan liittyy myös riskejä, jotka on hyvä tunnistaa. Idea on jo laajalti tunnettu, joten osa odotetusta kasvusta voi olla ehtinyt hintoihin, ja lisäksi yhdyskuntapalvelut ovat perinteisesti korkoherkkä toimiala, koska ne rahoittavat toimintaansa velalla ja houkuttelevat sijoittajia osinkotuotollaan. Kun korot nousevat, kuten ne ovat tänä vuonna tehneet, korkeampi tuottovaatimus painaa näiden yhtiöiden arvostuksia. Sähkönnälkä on rakenteellinen ja pitkäaikainen ilmiö, mutta se ei takaa yksittäisen rahaston tuottoa.

Kiinnostava vastakohta näkyi torstain markkinassa. Perinteinen energiasektori eli öljy ja kaasu laski 1,4 prosenttia yfinance-datan perusteella, kun geopoliittinen preemio purkautui. Samaan aikaan "uusi" energia eli sähkö nousi sijoittajien puheenaiheeksi teemana. Tämä kuvaa hyvin, miten sijoittajien huomio siirtyy fossiilisen energian hintaheilahteluista kohti sähköistyvän talouden rakenteellista kasvua. Sähkönnälän kääntöpuoli on, että sen tyydyttäminen vie aikaa: uuden voimalan tai kantaverkon rakentaminen kestää vuosia ja vaatii lupia, joten tarjonta ei jousta nopeasti. Tämä voi pitää sähkön hinnan ja siten alan yhtiöiden tulokset korkealla pidempään, mutta se myös tarkoittaa, että teema realisoituu vuosien, ei kuukausien, aikajänteellä. Pitkäjänteiselle sijoittajalle teema on huomionarvoinen, mutta laaja hajautus ja tietoisuus korkoriskistä ovat paikallaan ennen kuin yhteen kapeaan teemaan lataa liikaa painoa.