Pinta tyyni, sisus hermostunut – mitä markkinan sisäluvut kertovat
Indeksit sulkeutuivat plussalle ja pelkomittari näyttää neutraalia, mutta pinnan alla markkinan leveys ja hintavoima ovat jo pelon puolella. Päivän sirusektorin pudotus paljasti, kuinka kapean kärjen varassa rauhallinen tunnelma lepää.
- CNN:n pelko- ja ahneusindeksi on 47 eli neutraali, käytännössä muuttumaton viikon takaisesta.
- Indeksin sisällä markkinaleveys on 34,6 ja hintavoima 40,4, molemmat selvästi pelon puolella.
- Volatiliteetti-indeksi VIX nousi 3,6 prosenttia matalalta 16,2 tasolta.
- Indeksien nousu nojasi vain muutamaan suureen yhtiöön, kun teknologiasektori laski.
Päivän lopputulos näytti pinnalta rauhalliselta. Yhdysvaltain päämarkkinat sulkeutuivat plussalle: yfinance-datan perusteella S&P 500 nousi 0,38 prosenttia 7 572 pisteeseen, Nasdaq 0,62 prosenttia ja pienyhtiöiden Russell 2000 vajaat 0,4 prosenttia. CNN:n pelko- ja ahneusindeksi, joka tiivistää seitsemän markkinamittarin tunnelman yhteen lukuun, seisoi 47 pisteessä eli neutraalilla alueella. Edellispäivänä se oli 46 ja viikko sitten 47. Mikään ei siis liikkunut – ainakaan siltä osin kuin sijoittaja katsoo vain otsikkolukua.
Pinnan alla kuva on toinen. Kun pelko- ja ahneusindeksin osatekijät purkaa auki, kolme seitsemästä on jo pelon puolella. Markkinaleveys, joka mittaa kuinka moni osake osallistuu nousuun, on vaivaiset 34,6. Hintavoima on 40,4 ja riskillisten yrityslainojen kysyntä 41,2 – kaikki pelon lukemia. Vain optiomarkkinan put-call-suhde (myynti- ja osto-optioiden kysynnän suhde, joka kertoo suojautuuko markkina laskulta) ja turvasatamien kysyntä pysyttelevät neutraaleina, 53 ja 52,6 pisteessä. Neutraali kokonaisluku syntyy siis pelon ja neutraalin keskiarvona, ei aidosta tasapainosta.
Markkinaleveyttä seurataan erillään indeksin tasosta juuri tästä syystä. Kun harvat suuripainoiset yhtiöt voivat yksin kannatella indeksiä, pelkkä pisteluku ei kerro, osallistuuko nousuun moni osake vai harva. Laaja nousu, jossa enemmistö osakkeista kohoaa, on tyypillisesti kestävämpi kuin kapea nousu, joka nojaa kouralliseen nimeen – siksi ammattisijoittajat vilkaisevat leveyttä silloinkin, kun otsikkoluku näyttää rauhalliselta.
Kapea kärki kannattelee indeksiä
Päivän sirusektorin pudotus teki jännitteen näkyväksi. Samaan aikaan kun teknologiasektorin XLK-rahasto laski 1,1 prosenttia ja yksittäiset sirunimet kuten AMD ja Intel 3–4 prosenttia, indeksit pysyivät vihreällä. Selitys löytyy muutamasta jättiläisestä: Apple nousi 4,0, Alphabet 3,2, Meta 3,1, Amazon 3,0 ja Microsoft 2,8 prosenttia. Kun näin suuri osa indeksin painosta on kourallisessa yhtiötä, ne voivat yksin pitää koko markkinan plussalla, vaikka valtaosa osakkeista laskisi. Juuri sitä markkinaleveyden matala lukema kertoo.
Volatiliteetti-indeksi VIX, jota kutsutaan usein markkinan pelkomittariksi, nousi 3,6 prosenttia. Taso on yhä matala, 16,2, joten kyse ei ole paniikista vaan hienoisesta hermostumisesta. Matala VIX voi kuitenkin itsessään olla petollinen: se kertoo mitä sijoittajat maksavat suojautumisesta juuri nyt, ei sitä kuinka nopeasti tunnelma voi kääntyä. Rauhallinen volatiliteetti ja kapea markkinaleveys ovat historiallisesti esiintyneet yhdessä juuri ennen sellaisia päiviä, jolloin liike yllättää. Yhdessä kapean leveyden kanssa se piirtää kuitenkin varovaisen kuvan. Kun indeksinousu lepää harvojen yhtiöiden varassa ja pinnan alla enemmistö vetäytyy, "rauhallinen" tunnelma on hauraampi kuin miltä se näyttää.
Tämä ei ole ennuste romahduksesta. Se on muistutus siitä, että yksi luku harvoin kertoo koko totuutta. Sijoittajan kannattaa katsoa otsikon taakse: onko nousu laajaa vai lepääkö se muutaman nimen harteilla. Tänään vastaus oli jälkimmäinen, ja se on syytä pitää mielessä, kun seuraava vaikea päivä koittaa.
