Öljyn viikkoralli ja Iranin konflikti — mitä se maksaa suomalaiselle
Raakaöljy on kallistunut viikossa yli 15 prosenttia, mutta maanantaina Brent notkahti päivän sisällä — kymmenen päivän tulitaukoehdotus riitti hetkelliseen helpotukseen. Suomalaiselle jännite päätyy silti kahteen paikkaan: bensa-aseman hintatauluun ja talven lämmityslaskuun.
- Brent noteerattiin maanantaina noin 88,10 dollarissa ja kävi varhain 90:ssä, mutta painui päivän aikana 0,44 prosenttia; viikkotasolla raakaöljy on silti yli 15 prosenttia plussalla.
- Notkahduksen takana oli välittäjien Iranille antama kymmenen päivän tulitaukoehdotus, jonka Teheran otti vastaan mutta jätti hyväksymättä.
- Tarjontahäiriöt ovat levinneet Hormuzista Mustallemerelle: CPC-terminaalin tankkeri NELSA vaurioitui droneiskussa, ja Qatar perui kaasutuotannon noston.
- Suomalaiselle lasku tulee polttoaineista ja lämmityksestä: Venäjän dieselvientikielto ja yli 60 euroon noussut TTF-kaasu kiristävät hintoja Euroopassa.
Brent-raakaöljy noteerattiin maanantaina noin 88,10 dollarissa tynnyriltä, kun barreli oli käynyt aamun tunteina jo 90 dollarissa. Reutersin mukaan hinta kääntyi päivän mittaan 0,44 prosenttia laskuun.
Sama tynnyri on silti kallistunut viikossa yli 15 prosenttia ja noussut heinäkuun pohjilta noin 30 prosenttia.
Ristiriita on näennäinen. Viikon trendi osoittaa jyrkästi ylös, mutta maanantain intrapäivän notkahdus kertoo, että markkina ehti hinnoitella pilkahduksen diplomatiasta.
Notkahduksen takana oli tulitaukoehdotus. Bloombergin tietojen mukaan välittäjät antoivat Iranille kymmenen päivän tulitaukoehdotuksen, jonka Teheran otti vastaan mutta jätti hyväksymättä.
Esmaeil Baqaei, Iranin ulkoministeriön tiedottaja, sanoi neuvottelujen voivan jatkua, "jos ne palvelevat kansallista etua". Markkinalle jo pelkkä ehdotuksen olemassaolo riitti hetkelliseen helpotukseen, vaikka mikään ei ollut ratkennut.
Kuvio on tyypillinen geopoliittiselle riskille. Hinta reagoi otsikoihin ennen kuin faktat vahvistuvat, ja purkautuu yhtä herkästi takaisin.
Häiriöt eivät rajoitu Hormuziin
Viikon nousun pohjalla on konkreettista tarjontahäiriötä. Reutersin mukaan Hormuzinsalmi on käytännössä suljettu, ja Yhdysvallat pitää yllä merisaartoa Iranin satamiin. Iran on vastannut takavarikoimalla neljä alusta.
Häiriö on levinnyt myös Mustallemerelle. Novorossiiskin lähellä sijaitsevalla Caspian Pipeline Consortiumin (CPC) terminaalilla tankkeri NELSA vaurioitui Forbesin mukaan droneiskussa. Se oli jo toinen isku alueelle alle vuorokauden sisällä.
Forbesin mukaan CPC vastaa vain noin prosentista maailman öljyntuotantoa, mutta se kuljettaa yli kaksi kolmasosaa Kazakstanin viennistä. Siksi paikallinen isku vetää globaalia tarjontaa kireämmälle kuin sen kokoluokasta äkkiseltään päättelisi.
Kaasupuolella Qatar, Lähi-idän suurin nesteytetyn maakaasun viejä, perui Reutersin mukaan suunnitellun tuotannon noston.
Kun näitä palasia lasketaan yhteen, viikon yli 15 prosentin nousu selittyy ilman sotarintaman dramatiikkaa. Kyse on samanaikaisista, toisistaan riippumattomista pisaroista tarjonnassa.
Hormuz sulkee osan Persianlahden viennistä, Mustanmeren isku nakertaa Kazakstanin virtaa ja Qatarin peruutus poistaa odotetun lisän kaasumarkkinalta.
Jokainen yksin olisi hallittavissa, mutta päällekkäin ne jättävät markkinan vaille sitä puskuria, jolla hintapiikit yleensä tasoittuvat.
Siksi maanantain notkahduskin jäi vaisuksi. Diplomatian toive laski hintaa, mutta ei poistanut yhtäkään fyysistä häiriötä.
Mitä se maksaa suomalaiselle
Suomalaiselle lasku tulee kahdesta suunnasta eli liikenteen polttoaineista ja lämmityksestä.
Yhdysvaltain autoilijaliiton (AAA) mukaan bensiinin keskihinta nousi Yhdysvalloissa 4,003 dollariin gallonalta. Se oli ensimmäinen kerta neljän dollarin ylle sitten 17. kesäkuuta. Heinäkuun 7. päivänä hinta oli vielä 3,79 dollaria. Diesel maksoi 5,10 dollaria gallonalta.
Yhdysvaltain pumppuhinta ei ole suomalaisen kuitti, mutta se on herkkä mittari jalostetun polttoaineen globaalista kireydestä, joka näkyy myös eurooppalaisilla asemilla.
Diesel on Suomelle erityisen arka kohta. Reutersin mukaan Venäjä kielsi jalostetun polttoaineen eli dieselin viennin 8. heinäkuuta heinäkuun loppuun asti. Venäjä on Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi suurin dieselin viejä.
Kun toinen suurviejistä sulkee hanat, marginaali kiristyy koko Euroopassa. Diesel liikuttaa suomalaista rahtia, maataloutta ja työkoneita, joten kustannus valuu lopulta muidenkin tavaroiden hintaan.
Lämmityksen puolella hermostuneisuus näkyy kaasussa.
Euroopan TTF-referenssikaasu nousi TradingEconomicsin mukaan maanantaina yli 60 euroon megawattitunnilta, noin viisi prosenttia, korkeimmalle tasolle noin neljään kuukauteen. Kaasun hinta heijastuu Suomessa sähkön hintaan ja sitä kautta talven lämmityslaskuun juuri kun varastointikausi on käynnissä.
Sijoittajan ja kuluttajan kannalta olennaista on, ettei viikon ralli ole yksisuuntainen veto. Maanantain notkahdus osoitti, kuinka nopeasti hinta purkautuu, jos tulitauko etenee. Yhtä nopeasti se voi kääntyä takaisin, jos Baqaein mainitsema "kansallinen etu" tarkoittaa neuvottelujen kaatumista.
Energian hintapiikki hyödyttää jalostajia ja öljy-yhtiöitä mutta rasittaa energiaa ostavaa teollisuutta ja kotitalouksia.
Suomalaiselle konkretia on arkinen, sillä sama geopolitiikka, joka pyörii uutisvirran otsikoissa, päätyy tankin ja lämmityslaskun hintaan.
