Miksi VIX laski, vaikka suojauskysyntä nousi
Markkinoiden pelkomittari VIX painui alle 18 pisteen samana päivänä, kun optiomarkkina kertoi kasvavasta suojaustarpeesta. Ristiriita ei ole näennäinen: suojausta ostetaan nyt pienyhtiöistä ja yksittäisistä nimistä, ei koko indeksistä.
- VIX laski 4,74 prosenttia 17,88 pisteeseen, mutta Russell 2000 -indeksin volatiliteettimittari RVX nousi 2,6 pistettä noin 25 prosenttiin.
- Cboen mukaan RVX:n ja VIX:n ero on venynyt vuoden korkeimmilleen, noin 6,5 prosenttiyksikköön.
- Noin kolmasosalla S&P 100 -yhtiöistä ostooptioiden hinnoittelu on kääntynyt nurin – merkki spekulatiivisesta innosta yksittäisissä nimissä.
- SpotGamman mukaan indeksitason alassuojaus on poikkeuksellisen halpaa, koska osakkeet liikkuvat toisistaan erilleen.
Sama päivä tuotti kaksi näennäisesti vastakkaista signaalia.
Cboen VIX-indeksi mittaa S&P 500 -indeksin odotettua heiluntaa seuraavan kuukauden aikana. Se laski yfinancen mukaan 4,74 prosenttia 17,88 pisteeseen.
Tavallisesti tämä tulkitaan merkkinä rauhoittuvasta markkinasta. Samaan aikaan optiopöydiltä raportoitiin suojauskysynnän piikistä.
CNN:n pelko- ja ahneusindeksi asettui 39 pisteeseen alueelle "Pelko".
Jos sijoittajat todella suojaavat salkkujaan aiempaa kiivaammin, miksi markkinoiden tunnetuin pelkomittari painuu alaspäin? Vastaus ei ole ristiriita vaan mekanismi. Suojausta ostetaan nyt sieltä, missä VIX ei sitä näe.
Pelko on siirtynyt pienyhtiöihin
VIX seuraa vain suuria yhtiöitä. Pienempien yhtiöiden riskiä mittaa Cboen RVX-indeksi, joka kertoo Russell 2000 -indeksin odotetusta heilunnasta.
Se nousi Cboen mukaan 2,6 pistettä noin 25 prosenttiin, kun VIX laski.
Kahden mittarin ero on venynyt koko vuoden korkeimmilleen, noin 6,5 prosenttiyksikköön.
Ero näkyy myös niin sanotussa skew'ssä eli eri toteutushintojen implisiittisen volatiliteetin erotuksessa. Se kertoo, paljonko sijoittajat maksavat suojasta suhteessa tavalliseen kaupankäyntiin.
RVX-indeksin kuukauden skew jyrkkeni Cboen datassa 50. persentiilistä 89. persentiiliin. Suojaa ostetaan pienyhtiöistä poikkeuksellisen aktiivisesti.
Suurten yhtiöiden puolella kuva on päinvastainen.
S&P 500 -indeksin kuukauden alaskew on Cboen mukaan vain 27. persentiilissä. Indeksin optioiden termirakenne on yhä contangossa eli pidemmät maturiteetit ovat kalliimpia kuin lyhyet.
Tämä on tyypillinen rauhallisen markkinan asetelma.
Cboen sanoin indeksisuojaajat "heittävät pyyhkeen kehään". Halua maksaa koko indeksin turvasta ei juuri ole.
Sen sijaan S&P 500 -indeksin ostooptioiden eli call-optioiden skew on Cboen datassa 90. persentiilissä. Kun nousuun vetoavat optiot hinnoitellaan näin korkealle, kyse on ennemmin nousun perässä juoksemisesta kuin suojautumisesta.
Yksittäisissä nimissä spekulaatio kuumenee
Selvin merkki löytyy yksittäisistä osakkeista.
Cboen mukaan noin kolmasosalla S&P 100 -yhtiöistä call-skew on "invertoitunut". Kaukana rahasta olevista ostooptioista (OTM) maksetaan enemmän kuin lähellä nykykurssia olevista (ATM).
Normaalisti järjestys on päinvastainen.
Kääntynyt hinnoittelu tarkoittaa, että sijoittajat asettavat rahansa rajujen nousujen varaan. Tilanne on lähellä vuoden 2021 meemiosakkeiden ääripäitä.
Optiovirrasta Cboe nostaa aktiivisimpien joukkoon Nvidian, Teslan, Applen ja Micronin.
Miksi indeksisuoja on halpaa
SpotGamman data selittää, miksi kokonaisuus näyttää rauhalliselta. Yhtiön dispersioindeksi DSPX on ääriarvoissa, jotka nähtiin viimeksi koronaromahduksessa ja vuoden 2025 pudotuksessa.
Dispersiolla tarkoitetaan yksittäisosakkeiden heilunnan eroa koko indeksin heiluntaan. Kun osakkeet liikkuvat eri suuntiin, indeksi pysyy tyynenä, vaikka sen osat myllertävät.
Samaan aikaan SpotGamman korrelaatiomittari COR1M on lähellä ennätysalhaista tasoa. Osakkeet liikkuvat harvinaisen itsenäisesti.
Tästä seuraa, että koko markkinaa vastaan otettu alassuojaus on historiallisen halpaa. Kun osakkeet eivät liiku yhtä jalkaa, indeksin romahdukselta suojaava optio maksaa vähän.
Kokonaiskuva on siis kaksijakoinen.
Pinta eli VIX ja indeksitason hinnoittelu kertoo rauhasta, mutta pinnan alla suojausta ja spekulaatiota kasautuu pienyhtiöihin ja yksittäisiin nimiin.
Yksi mittari ei kata koko markkinaa, ja juuri siksi otsikoiden pelkoluku voi laskea samalla, kun suojaustarve nousee.
