Markkina hinnoittelee koronpidon — Warshin haukkadebyytti ja Dimonin varoitus
Termiinimarkkina antaa Fedin koronpidolle jo 86 prosentin todennäköisyyden ensi viikon kokoukseen. Korkeana pysyvä korko heijastuu myös euromääräisiin korkorahastoihin ja velkaisten kasvuyhtiöiden arvostuksiin — myös suomalaissijoittajalle.
- Termiinihinnoittelun mukaan Fed pitää ohjauskoron ennallaan 86 prosentin todennäköisyydellä 29. heinäkuuta päättyvässä kokouksessa.
- Fedin uusi pääjohtaja Kevin Warsh linjasi, ettei keskuspankilla ole sietokykyä sitkeästi koholla olevalle inflaatiolle.
- JPMorganin Jamie Dimon kertoi, ettei ostaisi pitkiä valtionlainoja eikä S&P 500 -indeksiä nykytasolla.
- Kymmenen vuoden lainan korko on jo noin 4,55 prosenttia, Dimonin arvioiman käyvän tason yläpuolella.
Vielä alkukuusta markkinoilla leikiteltiin ajatuksella Fedin koronnostosta. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi, mutta ei siihen suuntaan, jota moni osakesijoittaja toivoisi. CME:n FedWatch-työkalun mukaan termiinimarkkina hinnoittelee 86 prosentin todennäköisyyden sille, että Yhdysvaltain keskuspankki jättää ohjauskoron ennalleen 3,50–3,75 prosentin haarukkaan 28.–29. heinäkuuta pidettävässä kokouksessa. Kyse ei siis ole koronlaskusta vaan haukkamaisesta pidosta: Fedin viimeisimpien korkoennusteiden mukaan kahdeksan keskuspankin 18 päättäjästä näkee koron pysyvän paikallaan vuoden loppuun asti.
Sävyn asetti Kevin Warsh, Yhdysvaltain keskuspankin eli Fedin tuore pääjohtaja, joka antoi ensimmäisen kongressikuulemisensa edustajainhuoneen finanssipalveluvaliokunnalle 14. heinäkuuta. Warsh sanoi korkeiden hintojen aiheuttavan kotitalouksille "kohtuutonta taakkaa" ja korosti, ettei keskuspankilla ole "minkäänlaista sietokykyä sitkeästi koholla olevalle inflaatiolle". Samana aamuna julkaistu vaimea kuluttajahintadata ei häntä lauhduttanut. "Jotkut saattavat katsoa tämän aamun lukuja ja sanoa 'tehtävä suoritettu'. Se ei ole minun näkemykseni", Warsh totesi CBS Newsin siteeraamana. Hän kieltäytyi antamasta omaa korkoennustettaan — linjassa sen kanssa, että hän on aiemminkin suhtautunut varauksellisesti keskuspankin ennakko-ohjaukseen.
Dimon kiertää lainat
Yksityissijoittajalle kiinnostavampi signaali tuli kuitenkin pankkimaailman veteraanilta. Jamie Dimon, JPMorgan Chasen toimitusjohtaja, kertoi 20. heinäkuuta julkaistussa The Master Investor Podcast -haastattelussa, ettei ostaisi pitkiä Yhdysvaltain valtionlainoja. Kysyttäessä suoraan hän vastasi: "Henkilökohtaisesti en." Dimonin perustelu on suoraviivainen: vaikka inflaatio painuisi takaisin kahteen prosenttiin, "kymmenen vuoden lainan pitäisi luultavasti olla neljässä tai neljässä ja puolessa prosentissa". Hän ei siis näe lainojen hinnoissa juuri nousuvaraa.
Luku on olennainen, koska kymmenvuotisen valtionlainan korko liikkui markkinadatan mukaan 20. heinäkuuta jo noin 4,55–4,57 prosentissa — Dimonin arvioiman käyvän tason yläreunassa tai sen yli. Toisin sanoen hän arvioi korkojen pysyvän koholla, jolloin lainojen kurssinousulle jää vähän tilaa. Dimon sanoi välttävänsä myös S&P 500 -indeksiä nykytasolla ja perusteli sitä sillä, että markkina hinnoittelee geopoliittiset ja julkisen talouden riskit turhan halvalla.
Odotusten käänne on ollut nopea. Vielä 13. heinäkuuta osa markkinasta hinnoitteli mahdollista koronnostoa — JPMorgan Chasen arvion mukaan noston todennäköisyys oli tuolloin jopa 36 prosenttia. Reilussa viikossa asetelma on siis siirtynyt nostopelosta pidon odotukseen, mutta koronlaskua ei ole missään vaiheessa laajasti hinnoiteltu. Se kertoo, ettei markkina odota keskuspankilta helpotusta, vaan lähinnä sitä, ettei kiristystä tule lisää.
Mitä tämä tarkoittaa Helsingistä katsoen
Yhdysvaltain korkojen pysyminen korkealla ei ole suomalaiselle sijoittajalle kaukainen uutinen. Se heijastuu dollarin kautta valuuttakursseihin, painaa korkoherkkien osakkeiden arvostuksia ja pitää euromääräistenkin korkorahastojen tuotto-odotukset epävakaina. Jos Warshin viesti pitää, "korkeampana pidempään" -ympäristö tarkoittaa, että velkaisten kasvuyhtiöiden ja pitkien lainojen uudelleenhinnoittelu voi jatkua.
Käytännössä pitkien valtionlainojen omistaja on kahden voiman puristuksessa. Jos korot pysyvät koholla, jo liikkeelle laskettujen lainojen kurssi ei nouse, koska uudet lainat tarjoavat paremman koron. Juuri tähän Dimon viittaa: hän ei näe pitkässä lainassa tuottoa, jonka vuoksi ottaa korkoriski. Osakepuolella sama logiikka painaa kalleimpia kasvuyhtiöitä, joiden arvostus nojaa kaukana tulevaisuudessa oleviin kassavirtoihin — mitä korkeampi diskonttokorko, sitä vähemmän ne ovat tänään arvoisiaan.
Osakemarkkina otti uutiset toistaiseksi rauhallisesti. S&P 500 sulkeutui 7 443,28 pisteeseen (−0,19 %) ja volatiliteetti-indeksi VIX laski peräti 6,17 prosenttia 17,50 pisteeseen, yfinancen datan perusteella. Rauhallisuus on kuitenkin suhteellista: CNN:n pelko- ja ahneusindeksi seisoo edelleen lukemassa 37, eli "pelon" puolella. Max Kettner, HSBC:n päämarkkinastrategi, varoitti erikseen osakemarkkinan takaiskun riskistä ennen Yhdysvaltain välivaaleja.
Ensi viikon kokous ei siis todennäköisesti tuo helpotusta korkorintamalle. Sijoittajan kannalta kiinnostavinta ei olekaan itse korkopäätös, jonka markkina jo tuntee, vaan se sävy, jolla Warsh sen perustelee. Menneet tuotot eivät takaa tulevia, mutta kahden kokeneen toimijan viesti on tällä hetkellä sama: bondien hintaan ei kannata luottaa sokeasti.
