Öljypiikki kaatoi valtionlainat — Saksan korko korkeimmillaan sitten vuoden 2011
Saksan kymmenvuotinen korko nousi 3,20 prosenttiin ja Britannian 5,05 prosenttiin, kun öljyn hinnan nousu kohti sataa dollaria pakottaa korkomarkkinan hinnoittelemaan koronnostoja. Nousu selittyy pääosin reaalikoroilla — inflaatio-odotukset eivät ole karanneet.
- Saksan kymmenvuotinen korko nousi 3,20 prosenttiin, korkeimmilleen sitten toukokuun 2011.
- Yhdysvaltain kymmenvuotinen korko kipusi 4,64 prosenttiin ja kaksivuotinen 4,24 prosenttiin.
- Kymmenen vuoden breakeven-inflaatio on vain 2,24 prosenttia, joten nousu on pääosin reaalikorkoa.
- Markkina hinnoittelee 34 prosentin todennäköisyyttä koronnostolle jo ensi viikon Fed-kokouksessa.
Valtionlainojen myyntiaalto levisi tällä viikolla Atlantin yli Eurooppaan. Saksan kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi torstaina 3,20 prosenttiin — korkeimmalle tasolleen sitten toukokuun 2011, kertoo TradingEconomics. Vielä tiistaiaamuna korko oli 3,04 prosenttia. Britannian kymmenvuotinen gilt-korko kipusi keskiviikkona 5,05 prosenttiin, ylimmilleen sitten toukokuun puolivälin.
Yhdysvalloissa liike alkoi jo aiemmin. Kymmenvuotinen korko nousi keskiviikkona kolmatta päivää putkeen 4,64 prosenttiin, noin kahden kuukauden huippuun, kun tarkasti seurattu 4,60 prosentin tekninen taso murtui tiistaina. Kaksivuotinen korko ylitti 4,20 prosentin rajan ja päätyi 4,24 prosenttiin, korkeimmilleen sitten helmikuun 2025, kertovat Bloomberg ja CNBC. Kolmenkymmenen vuoden korko liikkui noin 5,13 prosentissa — pitkän pään yli viiden prosentin tasoa käsiteltiin Sinvestorissa jo eilen, ja nyt sama paine on levinnyt käyrän keskiosaan ja Eurooppaan.
Öljy ajaa, inflaatio-odotukset eivät
Myyntiaallon ajuri on raakaöljy. Brent on kallistunut heinäkuun alun noin 71–76 dollarista lähes sataan dollariin Yhdysvaltain ja Iranin konfliktin sekä Hormuzinsalmen saarron vuoksi. Kallis energia nostaa inflaatiopaineita juuri, kun keskuspankit olivat pääsemässä hintapaineista eroon.
Korkoliikkeen rakenne kertoo silti tarkemman tarinan. Kymmenen vuoden breakeven-inflaatio — markkinoiden hinnoittelema keskimääräinen inflaatio-odotus — oli FRED-tietokannan mukaan viime viikolla vain 2,24 prosenttia. Korkojen nousu on siis toistaiseksi pääosin reaalikoron nousua, ei merkki inflaatio-odotusten karkaamisesta. Se on korkosijoittajalle sekä lohtu että varoitus: odotukset ovat ankkurissa, mutta juuri siksi keskuspankeilla on varaa kiristää.
"Päivän liike on suurelta osin seurausta energian hintojen jatkuvasta noususta", arvioi Izaac Brook, RBC:n korkostrategi, ja lisäsi teknisten tasojen murtumisen kärjistäneen myyntiä.
Nosto-odotukset tuplaantuivat vuorokaudessa
Korkofutuurit hinnoittelevat CNBC:n mukaan nyt noin 34 prosentin todennäköisyyden sille, että Yhdysvaltain keskuspankki nostaa ohjauskorkoa jo ensi viikon kokouksessaan 28.–29. heinäkuuta. Syyskuuhun mennessä vähintään 0,25 prosenttiyksikön nostoa pidetään 78 prosentin todennäköisyydellä hinnoiteltuna. Vielä vuorokautta aiemmin vastaavat lukemat olivat noin 20 ja 55 prosenttia — odotukset siis lähes tuplaantuivat päivässä. Fedin kokousasetelmaa käsitellään tarkemmin päivän erillisessä katsauksessa.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle sijoittajalle
Bundin korko on euroalueen korkojen ankkuri, joten sen nousu välittyy ennen pitkää suomalaisen talouteen useampaa reittiä. Pitkien korkorahastojen ja pitkän duraation korko-ETF:ien kurssit joustavat alaspäin, kun korot nousevat — kymmenvuotisen lainan hinta laskee karkeasti duraationsa verran jokaista koron prosenttiyksikön nousua kohden. Asuntolainojen kiinteät jaksot ja pidemmät viitekorot hinnoitellaan samasta käyrästä.
Lyhyen koron rahastoihin nousu vaikuttaa päinvastoin: juokseva tuotto paranee ilman merkittävää kurssiriskiä. Korkosalkun duraatiovalinta, joka nollakorkovuosina oli lähinnä akateeminen kysymys, ratkaisee nyt tuoton etumerkin.
Toinen huomionarvoinen seuraus koskee osakkeiden ja korkojen suhdetta. Perinteinen 60/40-salkku nojaa siihen, että valtionlainat pehmentävät osakemarkkinan laskuja — mutta energiavetoisessa korkoshokissa molemmat omaisuusluokat laskevat yhtä aikaa, kuten vuonna 2022. Jos öljy vakiintuu lähelle sataa dollaria, korkomarkkina tuskin on vielä nähnyt huippujaan, eikä hajautus valtionlainoihin tarjoa tässä ympäristössä sitä suojaa, johon indeksisijoittaja on tottunut.
