Mitä nousukaudessa ei kannata tehdä — Etelä-Korean vipuralli on varoitus
Etelä-Korean osakemarkkina nousi vuodessa yli 130 prosenttia ja putosi kuukaudessa 25 prosenttia. Ennätyksellinen marginaalivelka muutti korjausliikkeen pakkomyynneiksi — ja 24-vuotias opiskelija menetti 200 000 dollarin salkkunsa neljässä viikossa.
- [object Object]
- Etelä-Korean KOSPI nousi 12 kuukaudessa yli 130 prosenttia, mutta on pudonnut kuukaudessa jopa 25 prosenttia.
- Marginaalivelka on ennätystasolla, ja sääntelijä kolminkertaisti vivutettujen tuotteiden vakuusvaatimukset.
- Vipu muuttaa normaalin korjausliikkeen pysyviksi tappioiksi pakkomyyntien kautta.
Nousumarkkinassa sijoittamisen pitäisi olla helppoa, mutta harva asia tuhoaa pääomaa yhtä tehokkaasti kuin pitkälle edennyt nousukausi väärin käytettynä. Ben Carlson, Ritholtz Wealth Managementin salkunhoitaja, lähestyy ongelmaa tuoreessa kirjoituksessaan käänteisesti, sijoittaja Charlie Mungerin oppeja mukaillen: älä kysy mitä nousussa pitäisi tehdä, vaan mitä ei ainakaan pidä tehdä.
Carlsonin varoittava esimerkki löytyy Etelä-Koreasta, jonka pörssi on ollut tekoälyhuuman kuumimpia ja samalla maailman heiluvimpia markkinoita. Maan osakemarkkina on Carlsonin mukaan noussut 12 kuukaudessa yli 130 prosenttia, kun muistipiirivalmistajat SK Hynix ja Samsung — yhdessä noin puolet koko markkinan arvosta — ovat ampuneet pystysuoraan. Vertailun vuoksi: S&P 500 on samassa ajassa noussut murto-osan tästä. Viimeisen kuukauden aikana sama markkina on pudonnut enimmillään 25 prosenttia.
Kun korjausliike muuttuu margin calliksi
Rajukin korjausliike kuuluu asiaan, kun edeltävä nousu on ollut näin jyrkkä. Carlsonin pointti on siinä, mikä erottaa epämukavan tappion peruuttamattomasta: velkavipu, joka altistaa sijoittajan margin callille eli välittäjän vakuusvaateelle ja pakkomyynneille. Etelä-Korean marginaalivelka on paisunut kaikkien aikojen ennätykseen, ja vivutettujen ETF:ien — pörssinoteerattujen tuotteiden, jotka moninkertaistavat päivämuutokset — käyttö kasvoi niin holtittomaksi, että maan sääntelijä joutui kolminkertaistamaan vakuusvaatimukset.
Lee Seung-ho, Reutersin haastattelema 24-vuotias soulilainen opiskelija, tiivistää mekanismin. Hän kasvatti armeija-aikanaan säästämänsä 20 miljoonaa wonia noin 300 miljoonan wonin eli noin 200 000 dollarin salkuksi 500 prosentin marginaalilainalla — sovelluksen "pieni pyöreä nappi" avasi viisinkertaisen vivun välittömästi. Toukokuun kurssiheilunta laukaisi välittäjän pakkomyynnit, ja neljässä viikossa kaikki oli poissa. Ilman vipua hänellä olisi yhä valtaosa salkusta; vivun kanssa jäljellä on nolla ja suunnitelma palata markkinoille heti kun rahaa taas on.
Warren Buffett, Berkshire Hathawayn pitkäaikainen toimitusjohtaja, on tiivistänyt saman klassikoksi muodostuneella tavalla: vasta laskuveden aikaan näkee, kuka on uinut alasti. Nousukausi piilottaa vivun riskin, koska kaikki toimii — kunnes ei toimi. Carlsonin sanoin nousussa sijoittaja tasapainoilee kahden voiman välissä: kukaan ei halua poistua juhlista liian aikaisin, mutta useimpia nousukausia seuraa lasku.
Torstai muistutti, miten nopeasti momentum katkeaa
Ajankohtainen kytkös on suora. Torstaina Tesla putosi yfinance-datan mukaan 14,5 prosenttia yhdessä päivässä, ja seitsemän suurinta teknoyhtiötä menetti lähes 800 miljardia dollaria markkina-arvoa. Hajautetulle käteissalkulle tuo oli ikävä mutta hallittava päivä; viisinkertaisella vivulla ja teknopainolla se olisi ollut salkun loppu. Sama riski ei ole suomalaiselle sijoittajalle kaukainen: vivutettuja ETF-tuotteita ja marginaalilainaa saa pohjoismaisilta välittäjiltä muutamalla klikkauksella, ja niiden mekaniikka on täsmälleen sama kuin Soulissa.
Carlsonin ei-lista on lopulta lyhyt ja tylsä, mikä tekee siitä käyttökelpoisen. Hän kehottaa välttämään vivun lisäämistä myöhäisessä syklissä, jolloin tuotto-odotus on matalimmillaan ja pudotuksen todennäköisyys korkeimmillaan, ja varomaan yhden position paisumista salkkua dominoivaksi — vaikka se olisi kuinka voittava. Kolmas sudenkuoppa on nousumarkkinan tuoton sekoittaminen omaan taitoon: 130 prosentin nousussa lähes jokainen strategia näyttää nerokkaalta. Nousukauden voittaja ei ole se, joka tienaa huipulla eniten, vaan se, jolla on laskun jälkeen yhä pelimerkit pöydässä.
