Energia nousi, teollisuus romahti ja Helsinki jäi plussalle – laskupäivä, jolta puuttui paniikki
Volatiliteetti-indeksi VIX laski 2,90 prosenttia samana päivänä, jona S&P 500 menetti 1,52 prosenttia. Se on poikkeuksellista, sillä pelko nostaa VIXiä yleensä juuri laskupäivinä.
- VIX laski 2,90 prosenttia tasolle 20,06 samana päivänä, kun S&P 500 laski 1,52 prosenttia.
- Energia oli ainoa selvästi noussut sektori 1,88 prosentin tuotollaan, kun teollisuus laski 3,19 prosenttia.
- [object Object]
- OMXH25 nousi 0,44 prosenttia, vaikka jokainen seurattu yhdysvaltalaisindeksi laski.
Kun osakkeet laskevat pelosta, volatiliteetti nousee. Keskiviikkona kävi toisin.
VIX-indeksi laski 2,90 prosenttia tasolle 20,06, vaikka S&P 500 painui 1,52 prosenttia, Nasdaq 1,74 prosenttia ja Russell 2000 1,61 prosenttia. Suojausta ei siis ostettu. CNN:n pelko- ja ahneusindeksin optiokomponentti on 26,8 eli pelon puolella, mutta kokonaisluku vain 34.
Sektoridata kertoo saman tarinan tarkemmin. Kyse ei näytä olleen kasvupelosta vaan koron uudelleenhinnoittelusta, sillä sektorit käyttäytyivät toisin kuin taantumapelossa on tapana.
Ainoa vihreä sektori oli energia
Energiasektorin ETF XLE nousi 1,88 prosenttia. Exxon Mobil nousi 2,42 prosenttia 156,75 dollariin ja Chevron 2,28 prosenttia 191,86 dollariin. Perustarvikkeet nousivat 0,34 prosenttia.
Muut yhdeksän sektoria laskivat.
Kärjessä laskussa olivat teollisuus 3,19 prosentin ja teknologia 2,64 prosentin pudotuksella. Ne ovat markkinan kaksi korkoherkintä päätä, joskin eri syistä: teollisuus rahoittaa investointinsa velalla, teknologian arvo taas nojaa kaukana tulevaisuudessa oleviin kassavirtoihin.
Näin käyttäytyy markkina, joka hinnoittelee uudelleen diskonttokorkoa. Kasvupelossa kuvio olisi toinen. Silloin syklinen kulutus ja energia laskevat ensimmäisinä, ja rahaa siirtyy yleishyödyllisiin yhtiöihin ja perustarvikkeisiin. Nyt yleishyödylliset laskivat 1,34 prosenttia.
Taustalla on edellisillan korkoliike: 30 vuoden valtionlainan korko nousi 5,21 prosenttiin, korkeimmalle sitten heinäkuun 2007.
Pankit laskivat, vaikka korot nousivat
Rahoitussektori laski 1,60 prosenttia. JPMorgan Chase painui 3,53 prosenttia 344,71 dollariin ja Bank of America 2,48 prosenttia 61,07 dollariin.
Ilmiö on päivän hankalin selittää suoraviivaisesti.
Jyrkkenevä korkokäyrä parantaa pankin korkokatetta, koska pankki lainaa lyhyeen korkoon ja antaa luottoa pitkään. Sen pitäisi olla hyvä uutinen. Kun osakkeet silti laskivat kolmen prosentin verran, selitys voi löytyä pikemminkin taseesta kuin tuloslaskelmasta: nouseva pitkä korko syö arvopaperisalkkujen arvoa, ja pitkään jatkuva korkea korkotaso saattaa nostaa luottotappioriskiä. Ilman pankkien omaa kommenttia tätä ei voi vahvistaa.
Kiinteistösektori taas laski vain 0,11 prosenttia. Sekin on odottamatonta päivänä, jona pitkä korko kävi 19 vuoden huipussa.
Yksittäiset osakkeet ja Helsinki
Päivän suurin laskija oli SoFi Technologies, joka painui 8,90 prosenttia 15,25 dollariin. Sirunvalmistajista AMD laski 5,51 prosenttia, Intel 5,12 prosenttia ja Nvidia 3,55 prosenttia. Coinbase laski 4,65 prosenttia ja Tesla 2,97 prosenttia.
Nousijoiden kärjessä oli Salesforce 3,79 prosentin nousulla. Netflix nousi 1,71 prosenttia, Walmart 0,99 prosenttia ja Alphabet 0,90 prosenttia.
Helsingissä OMXH25 nousi 0,44 prosenttia.
Ero on huomionarvoinen. Yhdysvaltain korkopäätös hinnoitellaan Yhdysvaltain korkokäyrään, ja Helsingin pörssin toimialarakenne on toinen: vähemmän pitkän duraation teknologiaa, enemmän teollisuutta ja energiaa, joiden arvostuskertoimet ovat jo valmiiksi matalampia. Suomalaissijoittajan kannalta se tarkoittaa, että kotipörssi vaimensi liikettä tällä kertaa — ei että se olisi immuuni.
Indeksi-, sektori- ja osaketiedot ovat yfinancen 30. heinäkuuta noudetusta aineistosta, joka on haettu kello 8.24 UTC eli 11.24 Suomen kesäaikaa. Kyse ei ole 30. heinäkuun päätöskursseista. Pelko- ja ahneusindeksi on CNN:n julkaisema.
