Pelkoindeksi näyttää 34, mutta sen sisällä on 40 pisteen railo
Markkinan leveys on 19,4 eli äärimmäistä pelkoa, roskalainakysyntä 59,4 eli ahneutta. Osakesijoittajat piiloutuvat, luottosijoittajat eivät — ja ero kertoo, kumpi tulkinta päivän laskusta on oikea.
- CNN:n pelko- ja ahneusindeksi on 34, kun edellisenä päivänä se oli 32.
- Markkinan leveyden komponentti on 19,4 eli äärimmäisen pelon alueella.
- Roskalainakysynnän komponentti on 59,4 eli ainoana ahneuden puolella.
- Seuraava tarkistuspiste on keskuspankin kokous 15.–16. syyskuuta.
CNN:n pelko- ja ahneusindeksi näyttää 34. Edellisenä päivänä se oli 32 ja viikko sitten 34, joten CNN:n mukaan trendi on vakaa. Luku kertoo lievästä pelosta.
Kokonaisluku peittää alleen jotain kiinnostavampaa.
Indeksi koostuu useasta komponentista, ja ne ovat nyt eri mieltä toisistaan. Markkinan leveys on 19,4 eli äärimmäisen pelon alueella. Osakekurssien voima on 34,2, optioiden put–call-suhde 26,8 ja turvasatamakysyntä 29,6 — kaikki pelon puolella.
Roskalainakysyntä on 59,4. Se on ahneutta.
Neljä viidestä komponentista huutaa siis pelkoa, ja ainoa joka ei huuda, on luottomarkkina.
Mitä komponentit mittaavat
Leveys mittaa sitä, kuinka moni osake nousee suhteessa laskeviin. Kun luku on matala, indeksin liikettä kannattelee kapea joukko yhtiöitä ja valtaosa markkinasta on jo laskussa. Se on tyypillisesti varhainen varoitusmerkki.
Roskalainakysyntä mittaa korkoeroa eli spreadia riskillisten yrityslainojen ja valtionlainojen välillä. Kapea ero tarkoittaa, että sijoittajat vaativat vähän lisäkorvausta maksukyvyttömyysriskistä. Toisin sanoen he eivät pelkää konkursseja.
Näiden kahden ristiriita on olennainen, koska ne mittaavat eri asioita. Luottomarkkina hinnoittelee maksukyvyttömyysriskiä. Osakemarkkina hinnoittelee tuotto-odotusta.
Kun luottomarkkina on rauhallinen ja osakemarkkina ei, kyse on historiallisesti useammin diskonttokorosta kuin talouden tilasta. Poikkeuksia toki löytyy, eikä yksittäinen päivä todista mitään.
Päivän data tukee korkotulkintaa
Keskiviikon liike sopii kuvaan täsmälleen.
30 vuoden valtionlainan korko nousi Wolf Streetin mukaan 5,21 prosenttiin, korkeimmalle sitten heinäkuun 2007. Sen jälkeen S&P 500 laski 1,52 prosenttia, mutta VIX laski yfinancen datan perusteella 2,90 prosenttia tasolle 20,06. Osakelaskuun ei siis liittynyt suojausten hamstraamista.
Sektoritasolla energia nousi 1,88 prosenttia ja oli ainoa selvästi noussut sektori. Teollisuus laski 3,19 prosenttia ja teknologia 2,64 prosenttia.
Nämä ovat korkoshokin jälkiä. Taantumapelossa energia laskisi ensimmäisten joukossa, ja VIX nousisi.
Kumpi tulkinta voittaa
Ristiriita ratkeaa jompaankumpaan suuntaan, ja kumpikin polku on tunnistettavissa etukäteen.
Jos roskalainojen korkoero alkaa leventyä samalla kun leveys pysyy heikkona, tulkinta muuttuu. Silloin luottomarkkina on tulossa osakemarkkinan tasolle, ja kyse on taloudesta eikä korosta. Se on se vaihtoehto, jota kannattaa seurata.
Jos taas leveys korjaantuu luottomarkkinan tasolle, kyseessä oli korkotason uudelleenhinnoittelu, joka on nyt tehty.
Seuraava tarkistuspiste on keskuspankin kokous 15.–16. syyskuuta. CME:n FedWatch antaa sille 57,2 prosentin todennäköisyyden 0,25 prosenttiyksikön koronnostolle. Polymarketissa veto siitä, että korko pysyy kokouksen jälkeen ennallaan, noteerataan 38,5 prosenttiin. Molemmat siis hinnoittelevat liikkeen todennäköisemmäksi kuin pidon.
Yksittäisen sentimenttiluvun seuraaminen on tässä tilanteessa hyödytöntä. Luku 34 ei kerro mitään siitä, kumpi komponenteista on oikeassa — ja juuri se on ainoa kysymys, jolla on merkitystä.
Suomalaiselle sijoittajalle ristiriita näkyy suorimmin siinä, että OMXH25 nousi 0,44 prosenttia samana päivänä, jona yhdysvaltalaisindeksit laskivat. Helsingin pörssin toimialarakenteessa on vähemmän pitkän duraation teknologiaa, joten korkoshokki puree siihen laimeammin. Se ei kuitenkaan suojaa siltä vaihtoehdolta, jossa luottomarkkina osoittautuu vääräksi.
Sentimenttidata on CNN:n julkaisemaa. Kurssi- ja sektoritiedot ovat yfinancen 30. heinäkuuta noudetusta aineistosta, korkotasot Wolf Streetin raportoimia.
