Vivutettu kultakaivosrahasto pomppasi 13 prosenttia heinäkuun alussa – kullan ympärille rakennetaan nyt myös infrastruktuuria

Heinäkuu alkoi kultakaivossijoittajan juhlilla. MicroSectorsin GDXU-tuote nousi 13 prosenttia kuukauden kahden ensimmäisen kaupankäyntipäivän aikana, kertoo ETF Database.

Nousuvauhdin selittää rakenne.

GDXU on pörssinoteerattu velkakirja, joka tarjoaa kolminkertaisen päivittäisen vivun suurten kultakaivosyhtiöiden koriin – samaan osakejoukkoon, jota tunnetuin kaivosrahasto GDX seuraa ilman vipua. Kun kaivosindeksi nousee reilut neljä prosenttia päivässä, GDXU tekee kolmetoista kahdessa.

Liikkeen takana on itse metalli.

Kullan hinta on ETF Databasen mukaan liikkunut kesän mittaan ennätystasojen tuntumassa, ja kaivosyhtiöiden tulosvipu hintaan on tunnetusti indeksiä jyrkempi. Kaivosten kustannukset nousevat hitaammin kuin myyntihinta, joten marginaalit levenevät nousumarkkinassa nopeasti.

Sama toimii toiseen suuntaan.

Kun kulta halpenee kymmenyksen, kaivosindeksi voi pudota tuplasti ja kolminkertainen viputuote kolme kertaa sen – pudotukset ovat GDXU:n historiassa olleet yhtä rajuja kuin nousut. Toteutuneet liikkeet eivät myöskään takaa, että seuraava kymmenen prosentin kultaliike toistaisi saman kaavan.

Sektorille virtaa nyt rahaa laajemminkin.

Tavallisten, vivuttomien kultakaivosrahastojen kurssit ovat nousseet kullan mukana koko alkuvuoden, ja GDXU:n kaltaiset tuotteet toimivat lähinnä äänenvahvistimena liikkeen päälle. Suomalaisesta verkkopankista vastaavaa altistusta saa helpoimmin tavallisilla kaivos-ETF:illä, sillä amerikkalaiset ETN-tuotteet eivät ole EU-sijoittajan ostettavissa.

Viputuotteen omistajan on silti syytä tuntea mekaniikka.

Päivittäin tasapainottuva kolminkertainen vipu sopii lyhyisiin näkemyksiin, ei kuukausien holdaamiseen – heiluvassa sivuttaismarkkinassa tuotto syöpyy, vaikka kohde-etuus päätyisi lähtöpisteeseensä. Kerroimme viputuotteiden matematiikasta tarkemmin viime viikolla.

ETN-rakenteessa on lisäksi piirre, joka jää usein huomaamatta: kyseessä on liikkeeseenlaskijapankin velkakirja, ei rahasto-osuus. Omistaja kantaa siis kaivosriskin ja vivun päälle myös pankin luottoriskin.

Hongkong rakentaa kullalle putkistoa

Kiinnostavin kultauutinen ei kuitenkaan tullut hinnasta. Hongkong aloitti maanantaina uuden kullan selvitysjärjestelmän koekäytön, uutisoi Bloomberg.

Selvitysjärjestelmä on markkinan putkisto: se ratkaisee, missä ja kenen säännöillä fyysisen kullan kaupat lopullisesti selviävät. Lontoo ja New York ovat hallinneet tätä infrastruktuuria vuosikymmenet, ja juuri siksi kullan maailmanhinta noteerataan yhä dollareissa ja unsseissa.

Aasialaisen vaihtoehdon rakentaminen istuu isompaan kuvaan.

World Gold Councilin tilastoimat keskuspankkien kultaostot ovat pysyneet viime vuodet poikkeuksellisen vahvoina, ja iso osa ostoista on tullut lännen ulkopuolelta. Oma selvitysinfrastruktuuri tekee kullasta helpommin vaihdettavaa Aasian aikavyöhykkeellä – ja vähentää riippuvuutta dollarikeskeisistä järjestelmistä.

Yksittäisenä uutisena koekäyttö on pieni. Suunta on silti sijoittajalle olennainen: kun metallille rakennetaan uutta kauppapaikka- ja selvitysinfrastruktuuria, kysyntä ei ole ohimenevä spekulaatio vaan rakenteellista.

Geopolitiikka pitää pohjaa yllä

Tiistain uutisvirta muistutti, miksi kulta on kulkenut ylöspäin.

Hormuzinsalmen ohjusisku nosti öljyn viikon korkeimpiin hintoihin (CNBC), ja turvasatamakysyntä elää tällaisista päivistä. CNN:n pelko- ja ahneusindeksin turvasatamakomponentti istuu neutraalissa, joten paniikkia hinnoissa ei vielä ole – pikemminkin tasaista virtaa.

Kultakaivosrahastojen omistajalle asetelma on kaksiteräinen. Sama geopolitiikka, joka tukee kullan hintaa, voi nostaa kaivosyhtiöiden kustannuksia energian kautta.

Seuraavaksi katse kääntyy kahteen suuntaan: Hormuzin kriisin jatkoon ja Hongkongin kokeilun laajenemiseen. Jos selvitysjärjestelmä etenee koekäytöstä tuotantoon, kullan kysynnän rakenteellinen jalka vahvistuu riippumatta siitä, mitä yksittäiset viputuotteet ensi viikolla tekevät.