Japanilaisyhtiöt varoittelevat nyt joukolla Kiinan maametallirajoituksista – dysprosiumin hinta on yli tuplaantunut

Kiinan maametallirajoitusten lasku alkaa näkyä japanilaisyhtiöiden virallisissa papereissa.

Lähes 200 pörssitiedotetta mainitsi harvinaiset maametallit touko–kesäkuussa, kertoo uutistoimisto Reuters. Määrä on kaksinkertainen toukokuuhun verrattuna, ja viime vuosikymmenen normaali taso on ollut alle 40 mainintaa kuukaudessa.

Yli kaksi kolmasosaa maininnoista varoitti kielteisistä vaikutuksista tai riskeistä tuotannolle. Kun pörssiyhtiö kirjaa riskin viralliseen tiedotteeseensa, kyse ei ole enää spekulaatiosta vaan juridisesti punnitusta varoituksesta omistajille.

Kellovalmistaja Citizen kirjoitti kesäkuun tiedotteessaan, että pitkittyessään rajoitukset "voivat vaikuttaa konsernin tuotantotoimintaan".

Reutersille yhtiö kuitenkin kertoi, ettei vaikutuksia ole toistaiseksi näkynyt eikä ennusteita ole muutettu. Automaatioyhtiö Omron listasi rajoitukset geopoliittisiin riskeihinsä: yhtiö ei osta maametalleja suoraan, mutta sen ostamat komponentit sisältävät niitä.

Kaikki eivät usko tilanteen pysyvän hallinnassa. "Vuoden mittaiset vientirajoitukset synnyttävät isoja ongelmia, ja olemme nyt neljän–viiden kuukauden kohdalla", sanoo Yuriy Humber, tutkimusyhtiö Yuri Groupin perustaja, Reutersille.

Nollavienti marraskuusta asti

Rajoitusten tausta on poliittinen.

Sanae Takaichi, Japanin pääministeri, sanoi parlamentissa marraskuussa 2025, että Kiinan hyökkäys Taiwaniin voisi olla Japanille "olemassaoloa uhkaava tilanne", joka oikeuttaisi kollektiiviseen puolustukseen. Peking vastasi vientirajoituksilla, joita on sittemmin kiristetty useassa aallossa – kesäkuun lopussa mustalle listalle lisättiin kymmeniä japanilaisyhtiöitä, ja CNBC:n mukaan lista kattaa jo noin 80 yritystä.

Kylmin luku löytyy tullitilastoista: Kiina ei ole vienyt Japaniin terbium- eikä dysprosiumoksidia lainkaan marraskuun ja toukokuun välillä. Japani toi vuonna 2024 maametalleistaan 63 prosenttia Kiinasta.

Sijoittajalle niukkuus on näkynyt hinnoissa.

Dysprosium on kallistunut 105 prosenttia vuoden alusta, ja neodyymin hinta nousi helmikuun loppuun mennessä 37 prosenttia noin 205 dollariin kilolta (Metal Tech News). Länsimarkkinoilla hinnat ovat noin viisinkertaiset Kiinan kotimarkkinaan nähden.

Maametallikaivoksiin sijoittava REMX-rahasto on vahvistunut tänä vuonna noin kolmanneksen – vähemmän kuin itse metallit, mutta selvästi laajaa osakemarkkinaa nopeammin. Toteutunut nousu ei tietenkään takaa, että rajoitusten jatko valuisi kursseihin samalla tavalla.

Metallit eivät ole sijoittajalle eksotiikkaa vaan sähköautojen, tuulivoimaloiden ja asejärjestelmien magneettien raaka-ainetta. Dysprosiumia ja terbiumia tarvitaan juuri kuumuutta kestäviin kestomagneetteihin, joille ei ole nopeaa korvaajaa.

Vastaisku rakentuu hitaasti

Japani ei istu toimettomana.

Australialainen Lynas sopi maaliskuussa japanilaisen JARE-rahoitusyhtiön kanssa 7 200 tonnin vuosittaisista neodyymi-praseodyymitoimituksista vuoteen 2038 asti, 110 dollarin kilohinnan lattialla. Takaichi ajoi kesäkuun G7-kokouksessa hintalattioita laajemminkin länsimaiselle tuotannolle.

Myös Yhdysvaltain kanssa solmittu kriittisten mineraalien puitesopimus velvoittaa varmuusvarastointiin. Yhteistä hankkeille on aikajänne: uusi kaivos- ja jalostuskapasiteetti valmistuu vuosissa, ei kuukausissa, joten hintalattiat ja varastot paikkaavat väliä.

Osakeindeksien tasolla vahinkoa ei toistaiseksi erota.

Nikkei 225 on noussut kuukaudessa 9,5 prosenttia noin 70 100 pisteeseen. Tokion pörssin vahvuus kertoo, että sijoittajat pitävät riskiä toistaiseksi yhtiökohtaisena, eivät koko taloutta koskevana.

Ristiriita tiedotteiden varoitusten ja toteutuneiden lukujen välillä onkin tämän vaiheen ydin.

Varastot ovat pehmentäneet iskua, mutta Humberin aikataululla puskurit ohenevat syksyä kohti. Silloin selviää, kumpi joustaa ensin – Pekingin vientihanat vai japanilainen tuotanto.