Kaakao rallaa – Jefferies varoittaa 'täydellisestä myrskystä' Länsi-Afrikassa

Öljyn hallitseman uutispäivän varjossa liikkui myös toinen raaka-aine. Kaakaon hinta nousi, kun investointipankki Jefferies varoitti "täydellisestä myrskystä" Länsi-Afrikassa. Varoitus koskee alueen kaakaontuotannon rakenteellisia ongelmia, jotka ovat pitäneet raaka-aineen hinnan historiallisen korkeana jo useamman vuoden.

Ongelman ydin on maantieteellinen keskittymä. Kansainvälisen kaakaojärjestön ICCO:n mukaan Norsunluurannikko ja Ghana tuottavat yhdessä noin kaksi kolmasosaa maailman kaakaosta, joten alueen sadonmenetykset heijastuvat suoraan koko maailman hintaan. Tällainen keskittymä tekee raaka-aineesta erityisen alttiin paikallisille häiriöille, koska muualla ei ole tuotantoa paikkaamassa vajetta. Jefferiesin mukaan kaakaota painavat samanaikaisesti epäsuotuisat sääilmiöt ja kasvitaudit kuten swollen shoot ja black pod. Myös viljelmät ikääntyvät, ja niiden tuottavuus on laskenut. Kun nämä tekijät osuvat yhteen, tarjonta ei pysy kysynnän perässä.

Miten kaakaoon pääsee kiinni

Suomalaissijoittajalle kaakao on hyvä esimerkki siitä, että kiinnostava raaka-aine ei aina ole helposti tavoitettavissa. Pehmeät hyödykkeet eli maataloustuotteet ovat useimmalle piensijoittajalle hankalia. Suora futuurikauppa on käytännössä ammattilaisten aluetta, ja harvat pörssinoteeratut tuotteet seuraavat pelkkää kaakaon hintaa.

Käytännössä altistusta haetaan usein epäsuorasti suklaavalmistajien kautta. Tässä on kuitenkin koukku. Kun kaakaon hinta nousee, se puristaa juuri näiden yhtiöiden marginaaleja, koska raaka-aine on niiden suurin kustannuserä. Sveitsiläinen Lindt, yhdysvaltalainen Hershey ja Oreo-keksien valmistaja Mondelez joutuvat joko nostamaan hintoja, mikä voi karkottaa hintatietoisia kuluttajia, tai tinkimään katteestaan. Toisin sanoen hyödyke nousee mutta jalostaja kärsii, joten suklaayhtiön osake ei ole suora veto kaakaon hinnan noususta vaan pikemminkin sen vastakohta.

Kaakaon nousu ei myöskään ole irrallinen ilmiö. Se on osa laajempaa ruokainflaation ja pehmeiden hyödykkeiden kuvaa, joka näkyy myös kuluttajien käyttäytymisessä. Kahvi ja appelsiinimehu ovat kokeneet viime vuosina samankaltaisia sään ja tautien aiheuttamia hintapiikkejä, ja sokerikin on ollut ajoittain kallista, joten kaakao ei ole poikkeus vaan osa laajempaa maatalouden tarjontakriisiä. Kun perustuotteiden hinnat nousevat, kuluttaja karsii ostoksiaan, mikä näkyi CNBC:n mukaan torstaina esimerkiksi PepsiCon odotukset alittaneessa tuloksessa.

Kaakao on myös oppitunti hajautuksesta. Raaka-aineet liikkuvat usein eri tahtiin kuin osakkeet ja joukkolainat, mikä tekee niistä teoriassa houkuttelevan hajautuskohteen. Käytännössä yksittäiseen hyödykkeeseen sijoittaminen on kuitenkin harvoin järkevää piensijoittajalle, koska hintaa ajavat kapeat ja vaikeasti ennustettavat tekijät kuten sää ja kasvitaudit. Laajemman hyödykekorin tai hyödykeyhtiöiden kautta altistus on hallitumpi, joskaan ei riskitön.

Sijoittajan kannattaa suhtautua yksittäisen hyödykkeen hintaan varovasti. Kaakaon kaltaiset maataloustuotteet ovat erittäin volatiileja ja sääriippuvaisia, ja niiden ajoittaminen on vaikeaa. Jefferiesin varoitus kertoo tarjontapuolen ongelmasta, mutta korkea hinta houkuttelee ajan myötä myös lisää tuotantoa, mikä voi kääntää suunnan. Kaakaopuu kasvaa kuitenkin hitaasti, ja uuden viljelmän tuottoon pääsy kestää vuosia, joten tarjonta ei sopeudu hintaan nopeasti. Juuri tämä hidas sopeutuminen tekee pehmeiden hyödykkeiden hintasykleistä pitkiä ja jyrkkiä. Tämä ei ole osto- tai myyntisuositus vaan katsaus siihen, miksi suklaapatukan hinta nousee ja kuka siitä hyötyy tai kärsii.