Syntiosakkeet pitivät pintansa – tupakka ja uhkapeli nousivat, kun teknologia myytiin

Kun teknologia ja laajemmat indeksit laskivat keskiviikkona, niin sanotut "syntiosakkeet" (sin stocks) pitivät pintansa. Termillä tarkoitetaan yhtiöitä, jotka toimivat moraalisesti kiistellyillä toimialoilla kuten tupakassa, alkoholissa, uhkapelissä ja aseteollisuudessa. Näiden osakkeiden käyttäytyminen laskupäivinä kertoo usein enemmän kuin nousupäivinä.

Tupakkayhtiöt nousivat selvästi. Philip Morris kohosi yfinancen datan perusteella 1,6 prosenttia 187,79 dollariin ja Altria 1,5 prosenttia 72,96 dollariin. Alkoholipuolella Diageo nousi 1,4 ja Constellation Brands 0,8 prosenttia. Näiden yhtiöiden vahvuus laskupäivänä perustuu kysynnän joustamattomuuteen: tupakan ja alkoholin kulutus ei juuri reagoi suhdanteisiin, ja yhtiöiden tyypillisesti korkeat osinkotuotot houkuttelevat sijoittajia, kun kasvuosakkeet horjuvat.

Uhkapeli nousi vastavirtaan

Yllättävämpi nousija oli uhkapelisektori. Yfinancen mukaan DraftKings kohosi 2,7 prosenttia 26,91 dollariin ja Flutter 0,9 prosenttia. Vedonlyönti- ja kasino-operaattorit eivät ole yhtä puolustavia kuin tupakka, joten niiden nousu vastavirtaan yleiseen laskuun nähden oli huomionarvoista. Yksi selitys on, että sektorin yhtiökohtaiset ajurit kuten käyttäjämäärien kasvu voivat ohittaa markkinan yleisen tunnelman.

Puolustus jäi paikoilleen

Kiinnostavin havainto koski puolustusosakkeita. Vaikka päivän suurin uutinen oli Iranin ja Yhdysvaltain välisen tulitauon kariutuminen ja siihen liittyneet iskut, aseteollisuuden osakkeet eivät nousseet. Northrop Grumman nousi vain 0,2 prosenttia 549,04 dollariin, kun taas Lockheed Martin laski 0,5 prosenttia 535,38 dollariin ja RTX 0,3 prosenttia.

Reaktion vaimeus on itsessään opettavaista. Geopoliittinen riski ei siirry puolustusosakkeiden kurssiin yhtä suoraviivaisesti kuin öljyyn. Aseurakat ovat pitkiä ja hitaita, joten yksittäinen konflikti ei muuta yhtiöiden tuloslukuja nopeasti. Lisäksi puolustussektori on noussut jo pitkään geopoliittisen jännitteen myötä, joten osa noususta voi olla jo hinnoissa. Osalle sijoittajista kärjistyminen tarjosi myös tilaisuuden kotiuttaa voittoja.

Sijoittajan kannalta havainto tiivistää yleisemmän opetuksen: markkina hinnoittelee odotuksia ennemmin kuin jo toteutuneita uutisia. Kun konflikti oli jo tiedossa ja puolustusmenojen kasvu laajalti odotettua, itse iskun uutisointi ei enää liikuttanut kursseja. Öljy sen sijaan reagoi, koska sen tarjonta voi katketa välittömästi ja mitattavasti. Ero näiden kahden reaktion välillä opettaa, että sijoittajan kannattaa kysyä, mikä uutisessa on aidosti uutta suhteessa siihen, mitä markkina jo odotti.

Syntiosakkeisiin liittyy myös verrattain vakaa osinkohistoria, joka houkuttelee tuottoa hakevia sijoittajia. Tupakkajätit kuten Altria ja Philip Morris ovat perinteisesti jakaneet suuren osan tuloksestaan osinkoina, mikä selittää osaltaan niiden defensiivistä luonnetta. Kun kasvuosakkeiden tuotto on epävarmaa, säännöllinen osinkovirta saa uudenlaista arvoa. Suomalaissijoittajan on silti hyvä muistaa, että Yhdysvaltain osingoista peritään lähdevero, joka syö osan tuotosta, ellei verosopimuksen mukaista alennettua kantaa ole huolehdittu kuntoon välittäjän kanssa.

Syntiosakkeisiin liittyy omat riskinsä, jotka on hyvä tunnistaa. Sääntely voi kiristyä nopeasti, ja vastuullista sijoittamista painottavat rahastot sulkevat nämä toimialat usein kokonaan pois. Se kaventaa ostajakuntaa ja voi painaa arvostuksia pitkällä aikavälillä. Laskupäivän puolustava käyttäytyminen ei siis poista sitä tosiasiaa, että toimialan pitkän aikavälin näkymää varjostaa rakenteellinen epävarmuus. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.