Pankit palauttavat pääomaa ennätystahtia – JPMorganin 50 miljardin takaisinosto ja osingonkorotus

Yhdysvaltain suurpankit ovat käynnistäneet kesän tuttua rituaalia: pääoman palauttamisen omistajille. JPMorgan ilmoitti Yahoo Financen mukaan 50 miljardin dollarin osakkeiden takaisinosto-ohjelmasta ja osingonkorotuksesta. Morgan Stanley seurasi perässä yhtiön oman tiedotteen mukaan omalla osingonkorotuksellaan ja takaisinosto-ohjelmallaan. Molemmat päätökset tulivat tavanomaiseen tapaan sen jälkeen, kun pankit läpäisivät keskuspankin vuotuiset stressitestit, jotka mittaavat pankkien kykyä selviytyä ankarasta taantumasta.

Kuvio toistuu vuodesta toiseen. Kun Fedin niin sanotut CCAR-stressitestit on läpäisty kesäkuun lopussa, pankit saavat vahvistuksen sille, kuinka paljon pääomaa ne voivat palauttaa omistajille. Heinäkuun alku on siksi perinteinen pääomanpalautusilmoitusten aika. JPMorganin 50 miljardin ohjelma on suuruudeltaan poikkeuksellinen ja kertoo, että pankki pitää tasettaan vahvana.

Takaisinosto ja osinko eivät ole sama asia

Suomalaissijoittajan kannalta olennaisin oppi ei ole itse summa vaan tapa, jolla pääomaa palautetaan. Takaisinosto ja osinko ovat kaksi eri mekanismia, joilla on eri seuraukset erityisesti verotuksen kannalta.

Osingossa yhtiö maksaa käteistä suoraan omistajille. Takaisinostossa yhtiö ostaa omia osakkeitaan markkinalta ja usein mitätöi ne. Tällöin jäljelle jäävien osakkeiden määrä pienenee, jokaisen osakkeen omistusosuus yhtiöstä kasvaa ja osakekohtainen tulos eli EPS nousee. Vaikutus omistajalle tulee kurssin kautta, ei käteisenä.

Ero kärjistyy verotuksessa. Yhdysvaltalaisen yhtiön maksamasta osingosta peritään suomalaiselta sijoittajalta lähdevero, joka verosopimuksen nojalla on tyypillisesti 15 prosenttia. Tämä vero menee heti, halusi sijoittaja rahat käyttöön tai ei. Takaisinoston tuoma hyöty sen sijaan realisoituu vasta, kun sijoittaja myy osakkeensa, jolloin siitä maksetaan luovutusvoittoveroa. Sijoittaja voi siis itse valita ajankohdan ja lykätä veroa, mikä on korkoa korolle -ilmiön kannalta arvokasta. Tässä mielessä takaisinosto on monelle piensijoittajalle verotehokkaampi tapa saada pääomaa takaisin.

Muutama varaus

Takaisinostoihin liittyy myös kritiikkiä ja riskejä. Yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan kalliilla, jolloin pääomaa tuhoutuu. Toisin kuin vakiintunut osinko, takaisinosto-ohjelmat voidaan myös leikata nopeasti ja hiljaa, jos suhdanne heikkenee. Osinko taas viestii jatkuvuutta, koska sen leikkaaminen tulkitaan markkinalla heikkouden merkiksi.

Miksi juuri pankit palauttavat pääomaa näin suurin summin? Suurpankit ovat keränneet vuosien varrella pääomapuskureita, joita sääntely vaatii kriisien varalta. Kun stressitesti osoittaa puskureiden riittävän, ylimääräinen pääoma on käytännössä tuottamatonta ja omistajat odottavat sen palautusta. Vahva pääomanpalautus voi siis olla merkki terveestä taseesta, mutta se voi myös kertoa, ettei pankki löydä pääomalleen kannattavaa kasvukohdetta. Sama ilmiö toistuu kypsillä toimialoilla laajemminkin.

Sijoittajan ei siis kannata pitää suurta takaisinostolukemaa automaattisesti hyvänä uutisena. Olennaista on, ostaako yhtiö osakkeitaan järkevään hintaan ja säilyykö tase vahvana. Tämä ei ole osto- tai myyntisuositus vaan muistutus siitä, että pääomanpalautuksen tapa vaikuttaa lopputulokseen yhtä paljon kuin sen suuruus. Verokohtelu kannattaa aina tarkistaa oman tilanteen mukaan, sillä se riippuu muun muassa siitä, omistaako osakkeet arvo-osuustilillä vai osakesäästötilillä. Osakesäästötilillä sekä osingot että myyntivoitot kertyvät verovapaasti tilin sisällä, mikä muuttaa laskelmaa olennaisesti verrattuna tavalliseen arvo-osuustiliin.