Bezosin Blue Origin arvostettiin 130 miljardiin – ensimmäistä kertaa ulkopuolista rahaa 25 vuoteen

Yksityiset avaruusyhtiöt keräävät nyt rahaa arvostuksilla, jotka olisivat kuulostaneet mahdottomilta muutama vuosi sitten. Jeff Bezosin, Amazonin perustajan, omistama Blue Origin keräsi The New York Timesin ja CNBC:n mukaan ensimmäisen ulkopuolisen rahoituskierroksensa, jonka suuruus oli 10 miljardia dollaria ja joka arvosti yhtiön 130 miljardiin dollariin. Kyseessä on käännekohta, sillä yhtiön 25-vuotisen historian aikana ulkopuoliset sijoittajat eivät ole aiemmin saaneet osuutta siitä.

Kierroksen rakenne kertoo, kuka avaruuteen uskoo. CNBC:n tietojen mukaan Bezosin itsensä odotetaan sijoittavan noin kaksi miljardia dollaria ja sijoitusyhtiö Coatue Managementin noin neljä miljardia. Aiemmin Blue Origin on rahoitettu käytännössä kokonaan Bezosin omalla rahalla, jota hän on kerännyt myymällä Amazonin osakkeitaan. Siirtymä ulkopuoliseen rahaan tarkoittaa, että yhtiö on valmis jakamaan omistusta ja todennäköisesti valmistautuu kasvattamaan toimintaansa nopeammin kuin yhden miehen kukkaro sallisi.

Blue Origin tunnetaan New Glenn -kantoraketistaan ja New Shepard -avaruusturismialuksestaan. Yhtiö kilpailee samoista markkinoista Elon Muskin, SpaceX:n perustajan ja toimitusjohtajan, yhtiön kanssa, jonka arvostus on noussut vielä korkeammalle. Kilpailuasetelma kertoo laajemmasta ilmiöstä: yksityisen avaruustalouden arvostukset ovat kohonneet nopeasti, kun sijoittajat hinnoittelevat satelliittien, laukaisupalveluiden ja avaruusturismin pitkän aikavälin kasvua.

Miksi tämä on useimmille ulottumattomissa

Suomalaissijoittajan kannalta uutisessa on kuitenkin koukku. Blue Origin on yksityinen yhtiö, joten sen osaketta ei voi ostaa pörssistä. Tavallinen piensijoittaja ei siis pääse mukaan tähän kierrokseen eikä yhtiöön lainkaan ennen mahdollista listautumista, jonka ajankohdasta ei ole tietoa.

Pre-IPO-sijoittaminen eli osakkeiden ostaminen ennen pörssilistausta on lähtökohtaisesti ammattisijoittajien ja akkreditoitujen sijoittajien maailmaa. Käytännössä altistusta yksityisiin kasvuyhtiöihin haetaan sekundäärimarkkinoiden tai erityisten rahastojen kautta, mutta näihin liittyy merkittäviä riskejä. Osuudet ovat epälikvidejä, eli niitä ei voi myydä nopeasti, ja arvostus perustuu harvakseltaan tehtyihin rahoituskierroksiin, ei jatkuvaan markkinahintaan. Sijoittaja ostaa siis kissaa säkissä verrattuna pörssiyhtiöön, jonka arvo päivittyy joka sekunti.

Yksityisten yhtiöiden pysyminen pörssin ulkopuolella yhä pidempään on laajempi trendi, jolla on seurauksia piensijoittajalle. Kun aiemmin yhtiöt listautuivat suhteellisen varhain ja kasvun arvonnousu jäi julkisen markkinan sijoittajille, nykyään suurin osa arvonnoususta tapahtuu ennen listautumista, yksityisten sijoittajien käsissä. Kun yhtiö lopulta listautuu, helpoin kasvu voi olla jo takana. Tämä on yksi syy siihen, miksi moni pörssidebyytti on viime vuosina tuottanut pettymyksen listautumisen jälkeen.

Blue Originin kierros on hyvä muistutus siitä, että kaikki kiinnostavimmat kasvutarinat eivät ole pörssissä. Se on myös muistutus siitä, että pörssin ulkopuolinen maailma on rakennettu ammattisijoittajille, ja sinne pyrkivän piensijoittajan kannattaa ymmärtää likviditeetin ja läpinäkyvyyden puute ennen kuin maksaa niistä preemion. Yksityisyhtiön 130 miljardin arvostus kuvastaa lopulta hintaa, jonka harvat suuret sijoittajat olivat valmiita maksamaan tällä kierroksella. Markkina ei ole testannut sitä jatkuvasti, kuten pörssikurssia testataan joka kaupankäyntipäivä. Pörssiyhtiön arvostus voi romahtaa tai kaksinkertaistua päivässä uuden tiedon myötä, kun taas yksityisyhtiön arvo pysyy paperilla samana rahoituskierrosten välillä, vaikka todellisuus muuttuisi. Tämä näennäinen vakaus on osa yksityismarkkinoiden houkutusta mutta myös sen harha.