Delta lupaa korkeat lentohinnat jatkuvan – varakas kuluttaja lentää, tavallinen karsii

Samana päivänä, jona Costcon kasvun hyytyminen kertoi kuluttajan varovaisuudesta, lentoyhtiö Delta antoi päinvastaisen viestin. Ed Bastian, Delta Air Linesin toimitusjohtaja, kertoi CNBC:n haastattelussa, että lentohinnat pysyvät korkeina, vaikka öljyn hinta on laskenut monivuotisista huipuistaan. Perusteluna oli vahva kysyntä ja alan kurinalaisuus: lentoyhtiöt eivät lisää kapasiteettia heti, kun polttoaine halpenee. Toisin sanoen halventunut polttoaine ei ole pakottanut Deltaa kilpailemaan hinnalla, mikä poikkeaa siitä, miten ala on aiempina vuosikymmeninä yleensä reagoinut kustannuspaineen hellittäessä.

Luvut tukevat väitettä. Toukokuun lentohinnat olivat lähes 27 prosenttia vuodentakaista korkeammat. Deltan tulosjulkistuksen mukaan yhtiön toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 14 prosenttia 17,67 miljardiin dollariin, ja yhtiö vahvisti koko vuoden oikaistun osakekohtaisen tulosennusteensa haarukkaan 6,50–7,50 dollaria. Delta pitää kiinni myös noin 20 prosentin tuloskasvutavoitteestaan, vaikka toisen neljänneksen aikana kalliimpi polttoaine söi katetta; sittemmin öljyn hinta on halventunut. Tavoitteen säilyttäminen tällaisessa ympäristössä kertoo yhtiön luottamuksesta kysynnän kestävyyteen.

Premium ohitti turistiluokan

Kiinnostavinta on se, mistä Deltan tulos syntyy. Deltan tulosjulkistuksen mukaan yhtiön premium-liput toivat viime neljänneksellä 6,92 miljardia dollaria, kun turistiluokka jäi 6,85 miljardiin. Toisin sanoen kalliimmat liput tuottavat Deltalle jo enemmän kuin perinteinen economy-luokka. Bastian on itse kuvannut turistiluokan kysyntää suuresti kamppailevaksi. Yhtiön oma tulorakenne on siis suora todiste kuluttajan jakautumisesta. Sijoittajan kannattaa siksi lukea Deltan tulosta matkustajamäärän sijaan luokkakohtaisen katteen kautta: se kertoo, kummasta asiakaskunnasta yhtiön kannattavuus tosiasiassa riippuu.

Deltan menestys nojaa myös toimialan muuttuneeseen rakenteeseen. Lentoyhtiöt ovat vuosien fuusioiden ja kurinalaisuuden jälkeen lakanneet kilpailemasta pelkällä hinnalla ja lisäämästä kapasiteettia jokaisen kysyntäpiikin perässä. Se on tehnyt niiden tuloksista vakaampia kuin aiemmin, jolloin ala oli pahamaineinen jatkuvista tappioista ja konkursseista. Kun Delta ei lisää lentoja heti polttoaineen halvetessa, se pitää hinnat ja katteet korkeampina. Sijoittajalle tämä on esimerkki siitä, miten toimialan rakenne voi muuttaa yksittäisen yhtiön tuottopotentiaalin pysyvästi.

Tästä muodostuu sijoittajalle olennainen kokonaiskuva, jota kutsutaan K-kirjaimen taloudeksi. Varakas kuluttaja jatkaa kuluttamista kokemuksiin ja matkustamiseen, mikä näkyi torstaina yfinancen datan perusteella myös syklisen kulutuksen sektorin 1,3 prosentin nousuna. Samaan aikaan massakuluttaja karsii välttämättömistä hankinnoista — sama ilmiö painoi tällä viikolla sekä Costcon että PepsiCon lukuja ja näkyi perustavarasektorin laskuna.

Havainto kantaa kaksi seurausta salkulle: defensiivistä perustavaraa ei voi enää pitää yksiselitteisenä turvasatamana, jos juuri massakuluttaja on se, joka tinkii, ja matkailun sekä luksuksen kysyntä voi kestää pidempään kuin makrotalouden yleiskuva antaisi olettaa, koska sitä kannattelee varakkaampi ja vähemmän hintaherkkä asiakaskunta. Käytännössä tämä näkyy salkussa siinä, mitkä yhtiöt menestyvät: luksus-, matkailu- ja premium-palveluyhtiöt nojaavat varakkaaseen kuluttajaan, halpakaupat ja perustuotteet massakuluttajaan. Sijoituspäätöksen sijaan tästä kannattaa poimia yksi tarkistuskysymys jokaiselle salkkuyhtiölle: kumman kuluttajan varassa sen liikevaihto lepää.