Markkina julisti rauhan – risk-on-ralli nosti teknologiaa, mutta jalostusmarginaalit ovat ennätyksissä
Strategit povasivat Iran-jännityksen laantuvan nopeasti, ja osakemarkkina nousi sen mukaisesti. Sama logiikka ei kuitenkaan selitä, miksi bensiinin ja dieselin jalostusmarginaalit kipusivat samaan aikaan ennätyksiin – ristiriita kertoo, että energiamarkkinan stressi ei kadonnut, vaan siirtyi raakaöljyn hinnasta jalostettujen tuotteiden marginaaliin.
- S&P 500 nousi 0,8 ja Nasdaq 1,3 prosenttia, kun markkina hinnoitteli Iran-jännityksen laukeamista.
- Energiasektori laski 1,4 ja puolustusosakkeet selvästi, kun geopoliittinen preemio purkautui.
- NYMEXin bensiinin jalostusmarginaali löi ennätyksen 64,58 dollaria barrelilta 8. heinäkuuta.
- CNN:n pelko- ja ahneusindeksi nousi lukemaan 47 eli neutraalille alueelle pelosta.
Kolmen risk-off-päivän jälkeen osakemarkkina kääntyi torstaina selvään nousuun. S&P 500 -indeksi nousi yfinancen datan perusteella 0,8 prosenttia, teknologiapainotteinen Nasdaq 1,3 ja pienyhtiöiden Russell 2000 peräti 1,2 prosenttia. Teknologiasektori johti nousua 2,2 prosentin kohoamisella. Käänteen taustalla oli yksinkertainen veikkaus: Yhdysvaltain ja Iranin välinen kärjistyminen jää lyhytikäiseksi.
Suunta näkyi selvästi siinä, mikä laski. Energiasektori painui 1,4 prosenttia ja öljyjätti ExxonMobil 2,6 prosenttia 137,46 dollariin. Puolustusosakkeet, jotka olivat pitäneet pintansa kärjistymisen aikana, kääntyivät laskuun: Northrop Grumman putosi 2,4 ja Lockheed Martin 1,8 prosenttia. Kun geopoliittinen riskipreemio purkautui, raha siirtyi pois kriisin voittajista ja takaisin kasvuun. Pelkoa mittaava VIX-indeksi pysyi käytännössä paikallaan, ja CNN:n pelko- ja ahneusindeksi nousi lukemaan 47, eli neutraalille alueelle pelosta.
Strategit arvioivat jännityksen lyhyeksi
Näkemystä perusteli Vikas Dwivedi, Macquarien energiastrategi, jonka mukaan jännitys jää lyhytikäiseksi, koska molempia maita rajoittavat käytännön talous- ja politiikkarealiteetit. Hän varoitti kuitenkin, että öljymarkkinan perustarjonnan ylijäämä jättää hinnalle laskuvaraa heti, kun jännitys laukeaa. Donald Trump, Yhdysvaltain presidentti, oli aiemmin kertonut Iranin ottaneen yhteyttä diilin toivossa, mikä rajasi öljyn nousua.
Kaikki eivät olleet vakuuttuneita rauhasta. Sijoituspalvelu Charles Schwabin strategien mukaan nousu tuli ennen kaikkea karhuvetojen eli laskuun panostaneiden positioiden purkamisesta, ei aidosta ratkaisusta. Megan Horneman, Verdencen sijoitusjohtaja, kuvasi tilannetta erittäin inflatoriseksi ja epävarmaksi. Öljyn hinta laski torstaina: WTI valui noin kahden prosentin laskulla lähelle 72 dollaria ja Brent noin 76 dollariin, kun edellisen päivän yli viiden prosentin piikki purkautui.
Kun nousu perustuu positioiden purkamiseen eikä paranevaan tulosnäkymään, se on sijoittajan kannalta luonteeltaan hauraampi. Karhuvetojen sulkeminen loppuu jossain vaiheessa, minkä jälkeen markkinan on löydettävä uusi ajuri jatkaakseen nousua. Tämä ei tarkoita, että käänne olisi väärä, mutta se selittää, miksi osa strategeista suhtautuu rallin kestävyyteen varauksella. Geopoliittiset kriisit ovat historiallisesti tuottaneet juuri tällaisia nopeita edestakaisia liikkeitä, joissa markkina yli- ja alireagoi vuoron perään.
Energiastressi ei kadonnut
Osakemarkkinan tyyneyden alla piilee kuitenkin signaali, joka kertoo toista tarinaa. Polttoaineiden jalostusmarginaalit ovat nousseet ennätyskorkealle. NYMEXin niin sanottu 3-2-1-crack-spread, joka mittaa jalostajan katetta raakaöljyn ja jalostettujen tuotteiden välillä, löi 8. heinäkuuta kaikkien aikojen ennätyksen 64,58 dollaria barrelilta. Taustalla on tiukka tuotemarkkina: Venäjä keskeytti dieselvientinsä, ja jalostajat kamppailevat kysynnän kanssa. Jalostajaosakkeet ovat uutislähteiden mukaan nousseet puolessa vuodessa rajusti, kun Valero on kohonnut 51, Marathon 60 ja Phillips 66 noin 33 prosenttia.
Myös Kansainvälinen energiajärjestö IEA varoitti heinäkuun öljymarkkinaraportissaan, että kärjistyminen voi kaataa ennusteen, jonka mukaan markkina kääntyisi ylijäämäiseksi ensi vuonna. Tarjonta kasvoi kesäkuussa 4,1 miljoonaa barrelia päivässä Hormuzinsalmen avauduttua, mutta jäi silti 9,4 miljoonaa barrelia päivässä alle sotaa edeltäneen tason.
Osakkeet ja raakaöljy vetosivat molemmat rauhaan, mutta ennätykselliset jalostusmarginaalit ja IEA:n ehdollinen ylijäämäennuste tiivistävät sijoittajalle päivän jännitteen: energian tarjontastressi on yhä ratkaisematta. Jalostaja voi tehdä ennätystulosta samaan aikaan, kun raakaöljy laskee.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että energiaan sijoittava ei voi katsoa pelkkää raakaöljyn hintaa. Öljyntuottaja ja öljynjalostaja ovat kaksi eri liiketoimintaa, jotka reagoivat päinvastaisiin voimiin: tuottaja hyötyy korkeasta raakaöljyn hinnasta, jalostaja taas leveästä marginaalista raakaöljyn ja lopputuotteen välillä. Juuri nyt jälkimmäinen tekee ennätyksiä, kun taas edellinen kärsii laskevasta hinnasta. Suomalaissijoittajalle tämä on muistutus siitä, että markkinan yleistunnelma ja yksittäisten toimialojen todellisuus voivat kulkea eri suuntiin, ja että sektorin sisällä voi olla suuria eroja voittajien ja häviäjien välillä.
