Hormuzin "punainen viiva" – öljy ja nesteytetty maakaasu hermoilevat Iranin uhkausten alla

Öljymarkkinan hermostuneisuus sai keskiviikkona uuden sävyn, kun sanasota Yhdysvaltain ja Iranin välillä kärjistyi. Iranin ylimmän sotilaskomennon tiedottaja julisti Hormuzinsalmen "Iranin voittamattomaksi punaiseksi viivaksi" ja varoitti, että koko alueen infrastruktuuri "murskataan asevoimien teräksisin iskuin", jos Yhdysvallat iskee Iranin infrastruktuuriin. Iran kertoi myös osuneensa yhdysvaltalaistukikohtiin Kuwaitissa ja Jordaniassa. Kyse ei ole enää pelkästä laivaliikenteen häiriöstä vaan suorasta uhasta energiantuotannolle.

Vastapuoli ei laimentanut sävyä. Donald Trump, Yhdysvaltain presidentti, uhkasi julkisesti laajentaa iskuja: "Ensi viikolla vuorossa ovat voimalaitokset. Ensi viikolla sillat. Tuhoamme kaikki heidän voimalaitoksensa ja kaikki sillat, ellei neuvottelupöytään tulla." Taustalla on jo viides yö amerikkalaisiskuja ja palautettu merisaarto. Iran sulki salmen viime lauantaina, kun aiempi tulitauko romahti.

Kaasumarkkina reagoi öljyä rajummin

Mielenkiintoisin liike ei tapahtunut öljyssä vaan nesteytetyssä maakaasussa. Aasian spot-hintainen kaasu kallistui OilPricen välittämän Bloombergin datan mukaan kymmenen prosenttia viikossa 20,2 dollariin miljoonalta brittiläiseltä lämpöyksiköltä, korkeimmalle tasolle sitten maaliskuun. Pakistan maksoi tuoreesta lastistaan noin 20,70 dollaria yksiköltä, kalleimman hinnan sitten vuoden 2022, kun tankkerit eivät päässeet ulos Hormuzista päiviin. Häiriön mittakaavan ymmärtää parhaiten Yhdysvaltain energiaviraston luvuista: salmen läpi kulkee noin viidennes maailman öljynesteistä, noin 20 miljoonaa tynnyriä päivässä, ja suunnilleen sama osuus maailman nesteytetyn maakaasun kaupasta, josta lähes kaikki on Qatarin tuotantoa.

Öljyn hinta itsessään antoi ristiriitaisia signaaleja. Osa kaupankäyntipäivästä Brent oli plussalla, 85,84 dollarissa noin prosentin nousussa ja yhdysvaltalainen WTI 80,44 dollarissa, mutta myöhemmin päivällä Brentin syyskuun sopimus painui puolisen prosenttia miinukselle 84,42 dollariin. Markkina on siis kaksisuuntainen, ei yksisuuntaisessa nousussa. Energiasektorin XLE-rahasto laskikin päivän aikana 0,8 prosenttia.

Kuka hyötyy, kuka kärsii

Suomalaissijoittajan näkökulmasta jännite jakautuu selvästi. Hyötyjiä ovat suuret öljy-yhtiöt. Ranskalainen TotalEnergies ennakkoilmoitti selvästi vahvemmasta toisen neljänneksen tuloksesta jalostusmarginaalien ja öljykaupan vetämänä; yhtiö raportoi 23. heinäkuuta, ja neljänneksen Brent oli keskimäärin noin 103,8 dollaria. Samaan koriin kuuluvat Shell, norjalainen Equinor sekä suomalainen jalostaja Neste, jonka tulokseen jalostusmarginaalit vaikuttavat suoraan. Tankkeriyhtiöt hyötyvät nousevista rahtihinnoista.

Toisella puolella ovat energian ostajat. Fortum ja eurooppalainen teollisuus altistuvat kaasun hinnalle, ja lentoyhtiöt lentopetrolin kallistumiselle – Intia nosti jo lentopolttoaineen vientiveroa. Euroopan kannalta ajoitus on ikävä: kaasuvarastot ovat vasta 53 prosenttia täynnä, kun viiden vuoden keskiarvo tähän aikaan on 68 prosenttia, joten talven täyttö on nyt sekä vaikeampaa että kalliimpaa. Vedonlyöntimarkkina Polymarketilla hinnoittelee 23,5 prosentin todennäköisyyden sille, että Yhdysvallat hyökkää Iraniin ennen vuotta 2027, ja 10,5 prosentin mahdollisuuden WTI:n käynnille 95 dollarissa heinäkuun aikana. Kumpikaan ei ole perusskenaario, mutta molemmat kertovat, ettei riskiä ole hinnoiteltu pois.

Suomalaissijoittajalle konkretia löytyy Helsingin pörssistä. Kohonnut energiavolatiliteetti heiluttaa OMXH25-listan Nesteä, jonka tulos on suoraan kiinni jalostusmarginaaleista, ja Fortumia, jonka näkymiin sähkön ja kaasun hinta vaikuttaa. Kummankaan kurssiliike ei ole yksisuuntainen: sama hintapiikki, joka parantaa jalostajan katetta, nostaa energiaa ostavan teollisuuden kustannuksia. Siksi otsikoiden geopolitiikkaa kannattaa lukea salkun kautta, ei erillisenä uutisvirtana.