Tekoälyn "Minsky-hetki"? Miksi grafiikkasirujen rahoituksen kehä huolestuttaa

Kun sirut myytiin tänään ympäri maailmaa, pintaotsikko oli yksinkertainen: markkina otti voitot pöydältä ennätystuloksen jälkeen. Osalle sijoittajista kyse on kuitenkin jostain suuremmasta kuin tavallisesta kurssikorjauksesta. Heidän huolensa ei koske sitä, riittääkö tekoälysirujen kysyntä, vaan sitä, miten koko investointibuumi on rahoitettu.

Äänekkäimpiä varoittajia on Paul Kedrosky, sijoittaja ja Massachusettsin teknillisen korkeakoulun tutkija. Talousmedia MarketWatch on povannut tekoälykuplalle "Lehman-hetkeä", ja vaikka itse artikkeli on maksumuurin takana, sama näkemys toistuu Kedroskyn julkisissa haastatteluissa, mikä tukee tulkintaa hänestä ajatuksen alkuperäisenä esittäjänä. Hänen argumenttinsa ei ole, että osakkeet ovat kalliita, vaan että rahavirrat kiertävät epäterveellä tavalla. Sirunvalmistaja voi rahoittaa asiakasta, joka ostaa sillä rahalla samoja siruja; datakeskusyhtiö ottaa velkaa ostaakseen prosessoreita, joiden vuokratuotto perustuu oletukseen jatkuvasta kysynnästä. Kun sama raha kiertää ketjun sisällä, kysyntä voi näyttää suuremmalta kuin se lopulta on, koska osa ostoista on rahoitettu myyjän omalla pääomalla. Kedrosky vertaa järjestelyä 2000-luvun alun aggressiivisiin asuntoluottoihin, joissa lainaa myönnettiin ilman kunnollista vakuutta ja riski siirtyi eteenpäin niin kauan kuin hinnat nousivat.

Mikä on Minsky-hetki

Konkreettisin esimerkki on CoreWeave, tekoälylaskentaa vuokraava yhtiö, jonka luottoriskinvaihtosopimusten eli velan vakuutushinnan on luottomarkkinaraporttien mukaan noussut noin 60 prosenttia kahdessa kuukaudessa. Kun velan vakuuttaminen kallistuu näin nopeasti, markkina viestii kasvavasta epäilyksestä yhtiön maksukykyä kohtaan. Juuri tästä syntyy pelko niin sanotusta Minsky-hetkestä. Termi on peräisin taloustieteilijä Hyman Minskyltä ja tarkoittaa pistettä, jossa velkavetoinen nousukausi kääntyy laskuun: kun luotto ehtyy eivätkä uudet hankkeet enää tuota tarpeeksi kattamaan lainoja, myyntipaine ruokkii itseään. Olennaista on, että tartunta leviäisi tällöin luottomarkkinan – ei osakemarkkinan – kautta, mikä tekee siitä vaikeammin havaittavan.

Toinen puoli: luvut ovat yhä vahvat

Tasapainon vuoksi on syytä sanoa, ettei romahdus ole tosiasia vaan riski. TSMC:n tuoreet luvut olivat kaikkea muuta kuin heikot: investoinnit nousivat 60–64 miljardiin dollariin aiemmasta 52–56 miljardista, eli yhtiö korotti jo valmiiksi ennätyksellistä investointibudjettiaan, ja tekoälyyn liittyvät sirut vastaavat jo kahdesta kolmasosasta liikevaihdosta. Kysyntä on siis tänään todellista ja kasvavaa. Kysymys koskee huomista: tuottavatko nämä ennennäkemättömät investoinnit lopulta pääoman takaisin, vai rakennetaanko kapasiteettia, jolle ei löydy maksavaa käyttöä. J.P. Morgan kuvasi markkinan kääntyneen "puolustuskannalle", mikä kertoo, että kysymys otetaan vakavasti mutta vastaus on yhä auki.

Suomalaissijoittajalle opetus on hajautuksen tylsä perusviisaus. Moni on ostanut tekoälyteemaa laajojen indeksirahastojen ja yksittäisten Yhdysvaltain teknojen kautta, jolloin altistus samalle rahoitusketjulle on suurempi kuin ensisilmäyksellä näyttää. Sama nimi voi toistua sekä suorassa osakeomistuksessa että indeksirahaston suurimmissa painoissa, jolloin hajautus on paperilla parempi kuin todellisuudessa. Kuplan olemassaoloa ei tarvitse uskoa voidakseen kysyä, kuinka suuri osa salkusta lepää yhden teeman ja sen rahoituksen varassa. Se on kysymys, johon kannattaa vastata ennen kuin markkina vastaa siihen puolestasi.