
Öljy nousee Iran-iskujen jälkeen – mutta Kiina vetää mattoa alta
Yhdysvaltain uudet iskut ja merisaarto nostivat öljyn neljän viikon huippuun, mutta nousu jäi vaisuksi: samaan aikaan Kiinan raakaöljytuonti romahti yli 40 prosenttia vuodentakaisesta. Geopoliittinen riskipreemio ja hyytyvä kysyntä vetävät nyt eri suuntiin.
- Brent-öljy kävi noin 85 dollarissa ja WTI lähellä 80 dollaria Yhdysvaltain uusien Iran-iskujen ja merisaarron jälkeen.
- Nousu jäi maltilliseksi, sillä Kiinan kesäkuun raakaöljytuonti putosi 41 prosenttia vuodentakaisesta vuosikymmenen pohjalle.
- Noin neljännes maailman meritse kuljetetusta öljystä kulkee Hormuzinsalmen kautta.
- Vedonlyöntimarkkina hinnoittelee vain 1,1 prosentin todennäköisyyden sille, että salmen liikenne normalisoituu heinäkuun loppuun mennessä.
Öljyn hinta nousi keskiviikkona neljän viikon huippulukemiin, kun Yhdysvallat jatkoi iskujaan Irania vastaan ja palautti merisaarron maan satamiin. Nousu oli silti yllättävän vaisu, ja syy löytyy toiselta puolelta maailmaa: Kiinan öljynkysyntä on romahtamassa. Kaksi voimaa – geopoliittinen riski ja hyytyvä kysyntä – vetävät nyt hintaa vastakkaisiin suuntiin.
Hintaliike jäi maltilliseksi. CNBC:n mukaan Brent-laadun syyskuun futuuri nousi keskiviikkona 0,7 prosenttia noin 85,31 dollariin ja Yhdysvaltain WTI 0,5 prosenttia 79,70 dollariin. Edellisenä päivänä liikkeet olivat isompia, WTI plus 1,5 ja Brent plus 1,7 prosenttia, ja Brent kävi hetkellisesti lähellä 87 dollaria. Silti ollaan yhä kaukana kesäkuun kriisihuipusta, joka hipoi 126 dollaria.
Iskut varmoja, tankkeri-iskut kiistanalaisia
Itse iskut on vahvistettu. Yhdysvaltain keskusjohto CENTCOM kertoi iskeneensä kymmeniin sotilaskohteisiin Hormuzinsalmen tuntumassa myöhään tiistaina, jo kolmantena peräkkäisenä yönä. Brad Cooper, amiraali ja CENTCOMin komentaja, vahvisti operaation ja totesi Iranin hyökänneen edellisviikolla seitsemään kauppa-alukseen. Yhdysvallat palautti samalla merisaarron Iranin satamiin liikennöiville aluksille.
Kaikkia väitteitä ei kuitenkaan ole varmistettu. Iranin vallankumouskaarti IRGC väitti iskeneensä kahteen supertankkeriin salmessa, ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien öljy-yhtiö ADNOC kertoi kahden aluksensa osuneen, yhden merimiehen kuollessa. Nämä yksittäiset alusiskut nojaavat pitkälti Iranin omiin tietoihin, joten niitä on syytä lukea raportoituina, ei vahvistettuina. Tausta selittää, miksi kyse ei ole yllätyksestä: kesäkuun 17. päivän tulitauko romahti heinäkuun alussa, ja iskujen kierre on siitä lähtien kiristynyt vaiheittain.
Hormuz, ohitusputki ja bensiinin harha
Hormuzinsalmen merkitys tekee tästä markkina-asian eikä pelkkää uutista. Salmen kautta kulkee noin neljännes maailman meritse kuljetetusta öljystä. Vedonlyöntimarkkina Polymarketilla hinnoittelee vain 1,1 prosentin todennäköisyyden sille, että liikenne palaa normaaliksi heinäkuun loppuun mennessä – markkina siis odottaa häiriön jatkuvan. Saman lähteen mukaan todennäköisyys sille, että WTI koskettaa 85:tä dollaria heinäkuussa, on 56,5 prosenttia.
Pidemmän aikavälin vastauksena Bloomberg uutisoi Yhdysvaltain tukevan Irakin ja Syyrian halki kulkevaa ohitusputkea, joka kiertäisi Hormuzin. Thomas Barrack, Yhdysvaltain lähettiläs, kokoaa hanketta yhdessä Irakin, Syyrian ja Chevronin kanssa, mutta putken kapasiteetti olisi vain noin 300 000 barrelia päivässä, kustannus 4,5–8 miljardia dollaria ja rakennusaika 2–3 vuotta. Se ei ratkaise mitään ensi viikolla. Myös otsikoiden pelottelemaa neljän dollarin bensalitrahintaa kannattaa lukea ennusteena, ei nykytilana: AAA:n mukaan Yhdysvaltain keskihinta oli keskiviikkona vasta noin 3,86 dollaria gallonalta.
Vastapainona hinnannousulle toimii Kiina. Bloombergin ja OilPricen mukaan maan jalostamoiden ajot putosivat kesäkuussa 12,47 miljoonaan barreliin päivässä, alimmilleen sitten maaliskuun 2020, ja raakaöljytuonti romahti 7,12 miljoonaan barreliin eli 41 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä on se voima, joka pitää geopoliittisen riskipreemion kurissa. Suomalaiselle sijoittajalle kanavia teemaan ovat energia-ETF:t kuten XLE ja VDE sekä öljy-yhtiöt, ja kotimaisittain Nesteen jalostusmarginaalit. Laajempi riski on inflaatio: energiavetoinen hintapaine mutkistaisi niin EKP:n kuin Fedin koronlaskuja, mikä osuisi suoraan Euribor-sidonnaisten asuntolainojen haltijoihin.









